Kaikenlaista korjuuta

Heips!

Syksy on työntäyteistä aikaa! Taas on runsas viikko vierähtänyt edellisestä postauksesta.

Osa ajastani on mennyt pojan läppärin korjaamiseen. Kone tarjosi vain mustaa ruutua ja käyttistä ei saanut tolpilleen millään. Palautuslevyillä sain sen kuntoon. Tietysti kaikki jälkeenpäin asennetut ohjelmat ja muu sälä menetettiin. Kovalevyssä tuntuu olevan jotain vikaa, mutta pelaa nyt kuitenkin.

Vaihdettiin samalla keskenämme koneita. Jos tämä rakkine minun käytössäni palvelisi vähän pitempään kuin hänellä.

Olen viime päivät kerännyt porkkanoita maalta sekä pessyt, raastanut ja pakastanut niitä useamman sangollisen.

Raasteet käytämme enimmäkseen paistettuna, rakuunalla sopivasti maustettuna. Joskus lorautan balsamiviinietikkaa hieman mukaan.

Tässä vaiheessa satovuotta meillä syödään porkkanaa aivan sellaisenaankin. Haen maalta päivittäisen tarpeen, pesen ne ja laitan vesiastiaan. Siinä pysyvät freeseinä ja on helppo napostella pitkin päivää.

Viime vuoden sato on riittänyt aivan näihin päiviin. Viimeinen pussillinen paistettiin viime viikonloppuna liharuoan kylkeen lisukkeeksi.

Laventeli oli tämän kesän uusi kokeiluni. Minulla oli kylvössä kahdenlaista, tavallista ja tupsulaventelia. Kumpikin ehtivät juuri ja juuri muutaman kukan ponnistamaan ihailtavaksi. Tavallisessa laventelissa onneksi tuoksuvat lehdetkin joten aivan hukkaan ei työni mennyt. Tupsulaventeli ei oikeastaan tuoksu paljon miltään. Sen pitäisi olla muistaakseni monivuotinen joten ilmeisesti jätän sen maahan ja otan talteen vain tuon tavallisen. Saa sitten nähdä pysyykö hengissä talven yli... toivotaan niin.

Tomaatit otin kasvihuoneesta viikonlopuksi pois kun luvattiin pakkasia. Kaksi sangollista niitä tuli vielä vihreänäkin vaikka olen jo monta kiloa säilönyt niitä aiemmin. Hyvä sato kaikenkaikkiaan.

Viimeisiä omenia kokeilin vielä lopuksi pakastaakin siivuina. Laitoin vain kerroksittain ja leivinpaperia väliin. Pussitin ne sitten jäätyneinä. Sopii kuulemani mukaan ainakin piirakoihin hyvin.

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa!

Ilokseni huomasin että uusia lukijoita on ilmaantunut blogilleni. Tervetuloa kaikille!

Hei taas!

Tasan kymppi

Tänään 20.9. 2010 meidän Bella -koirulimme täyttää tasan KYMMENEN VUOTTA.

Päivänsankarin terveys on ollut tähän asti hyvä. Muutaman vuoden takainen kohtutulehdus ja sitä seurannut kohdunpoisto ovat olleet suurin terveyttä uhkannut tapaus.

Päivänsankari unilla mökin terassilla

Bella on kotoisin Rovaniemeltä ja oikeata kennelnimeltään King-Baronen´s Isabella. KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä näkyy että pentueeseen on kuulunut 9 hauvelia (3 urosta ja 6 narttua).

Bella haluaa joskus pehmoisiakin päiväunia sängyllä

Bella tuli perheeseemme tyttäremme ja silloisen kaverinsa hankkimana. Erinäisten vaiheiden jälkeen Bella muutti meille tilapäisesti asumaan. Tilapäisestä asumisesta tuli myöhemmin pysyvä olomuoto. Näin sitten Bella on ollut perheemme jäsenenä suurimman osan elämästään.

Pate ja Bella pärjäävät keskenään oikein hyvin

Muistan kun Bella tuli ensi kertaa meille joulun tienoilla niin jopa ulkoportaat teettivät pikkuiselle pallerolle vaikeuksia korkeutensa vuoksi.

Jääkaapin vartiointia

Bella kookkaalla olemuksellaan pitää hyvin kaupustelijat ja muut satunnaiset kulkijat loitolla. Usein vieras auto pihaan päästyään kääntää nokkansa kohti tuloreittiä kun näkee Bellan muhkean olemuksen lähestyvän.

Salin viileys kesällä oli tuikitärkeä Bellan hyvinvoinnille

Kerran yksi satunnainen kävijä oli päässyt sisälle, mutta Bella havahduttuaan vieraasta ei päästänytkään vierasta ulos vaan vartioi häntä ulkoportailla. Aikansa siinä odoteltuaan vieras oli viimein uskaltautunut "hurtan" nuuskittavaksi. Muutahan se ei teekkään, mutta vieraathan eivät sitä tiedä :) Säikäytetty henkilö oli naapurissamme hurttakokemuksestaan näin kertonut.

Ei Bella aivan sisäkoira ole. Pakkasilla vahti viihtyy hyvin pihalla.

Vietimme viikonlopun mökillä. Ensimmäinen pihatienoon haravointi jo hoidettiin ja kesäkukista vaihdettiin osa talvihavuihin ja koristeisiin.

Kävimme myös uimassa muutaman kerran vaikka vesi oli jo aika viileää. Uiminen kyllä virkistää mukavasti ja aikaan energisemmän olon.

Hyviä viikonalkuja kaikille!

Zumbaa säilönnän lomassa

Niin on taas melkain kaksi viikkoa hupsahtanut edellisestä blogipäivityksestä. Olen viime viikolla puuhastellut edelleen sadon säilöntähommissa. Omenille kokeilin kuivatusta mehustuksen lisäksi. Ihania niistä tuli. Täytyy vain viipaloida lisää kuivatukseen.

Kurtturuusun marjoista keittelin jo sosetta. Niiden poiminnassa ei kuitenkaan vielä ole kiirettä. Saavat kypsyä rauhassa. Viimeistelyn hoidin tehosekoittimella. Sose oli samettisen pehmoista ja maukasta.

Kotiliesi tupsahti viime viikolla postilaatikkoon. Sieltä silmiini osui tomaattien säilöntään kokeilemisen arvoinen ohje. Melkein samanmoinen mitä jo aiemmin kokeilin, ainoastan uunin lämpötila taisi olla tässä korkeampi ja maustaminen poikkesi jonkin verran.

Kaiken tämän säilöntähässäkän keskeltä käväisin viime maanantaina sykkeen nostolla kansalaisopiston Zumba-tunnilla. Kyllähän siinä hiki pintaan nousi. Askelkuviot sekä käsien ja jalkojen yhteistyö olivat vielä autuaallisen hukassa. Täytyy vain jatkaa. Harkinnassa oli vielä muutakin jumppalajeja, mutta saattavat tältä syksyä jäädä.

Sain suloisen tunnustuksen Sekasorron Marilta. Kaunis kiitos Mari!


Hyvää alkanutta syysviikkoa kaikille!

EDIT: Uusia lukijoitakin on ilmaantunut. Tervetuloa!

Tomaattisäilöntää ja muuta ...

Nyt kun tomaatteja kypsyy nopeammin kun ehtii syömään, kokeilin tomaattikastikkeen tekoa. Ohjeen olen joskus aiemmin bongannut Puutarha.netin sivulta. Kurpitsa-nimimerkin ohje on vuodelta 2005. Hyväähän siitä tuli. Tein vielä onnistumisen innostamana pitsaa johon käytin tuota uutta sosetta. Kaulimiselta välttyäkseni teen pitsan yleensä nopealla pehmeällä hiivapohjalla.

Eilen asustelin taas puutarhassakin.
Perennapenkki kaipaa kohennusta ja kasvien siirtelyä paikasta toiseen.
On se kumma että se ei näytä tulevan koskaan valmiiksi. Aina jokin kohta häiritsee jossain kesän vaiheessa.

kuva: http://puutarha.net/

Nyt siirtotuomion sai korkea sininen Jaloritarinkannus. Kukinnan päätyttyä siitä kuolevat myös lehdet ja se on todella ruman näköinen ja on välttämättä leikattava alas. Kun tuo kasvi on perennapenkin keskellä niin alasleikkaushan jättää valtavan aukon. Siirsin sen "tilapäismajoitukseen" uuden kasvupaikan löytämistä odottelemaan.

Jos jollakulla on neuvoja tuon kasvin paremmasta sijoittelusta niin antakaan vinkkiä. please! :)

Tällaisia tällä kertaa. Kuulumisiin!

Venetsialaisia ja muuta mökkipuuhailua

Venetsialaisia vietettiin mökillä lähinnä sisätiloissa tv:n katselun merkeissä. Sen verran tuuli ja sadetta vihmoi että ei viitsinyt ulkotulia sytytellä. Kävin kuitenkin laiturilla katselemassa kun muutamat urhoolliset mökkitienoon asukkaat raketteja pimeälle syystaivaalle ammuskelivat.

Päivällä kävin katsastamssa metsikön sienitilanteen. Mukavasti sieltä löytyikin männynherkkutatteja ja haperoita, vähäisessä määrin lampaankääpää ja kehnäsieniä. Laitoin kuivamaan viipaloituna herkkutatit ja lampaankäävät ja muut paistoliemessään pakastukseen. Sienien kerääminen on kivaa, kuin aarteen metsästystä. Saalis ei välttämättä tarvitse olla suuri, se etsiminen ja löytäminen ovat se juju. Toki niistä on ihana talven pakkasilla, kesää muistellen, tehdä jotain herkkupiirasta.

Päivällä keräsin vielä mökin kukkaistutuksista, lähinnä tupakasta, siemeniä talteen ensi kesän kylvöksiä varten. Laitoin vaalean limen värisen (Avalon lime purple) tupakan siemeniä säilöön kirjekuoreen etteivät homehdu.

Ensi keväänä on ihana seurata kasvin uutta tulemista, uusina pikku taimina. Kotona otin jo aiemmin talteen toisen tupakan (Avalon Red) siemenet.

Aiemmin olen jo kerännyt ensi kesän kasvatettavista petunoista siemenet.

Taas on uusi viikko alkamassa. Ihania syyspäiviä teille kaikille toivottelen!

Siunausta viljalle

Tässä menneellä viikolla siivoskelin vilja-aittaa. Viljoja siellä ei ole enää vuosikausiin säilytetty, joten se on palvellut meitä lähinnä varastotilana.

Viljalaarit siellä huilaavat vanhuudenlevossaan. Napsin vähän kuvia sen seinämille raapustetuista muistiinpanoista.

Sykähdyttäväkin kirjoitus sieltä pölyn himmentämästä seinästä löytyy. Kun laari oli aikoinaan saatu valmiiksi sen kylkeen oli kirjoitettu laarin SIUNAUS. Liekö siihen aikaan ollut yleinenkin tapa, en tiedä. Kuvassa on luettavissa:

"Siunaa Se Wähä saalis joka on meirän Laaris". Rakettiin vuonna 1874.

Viereisen laarin kyljessä lukee rakentajat: Samuli Pukkila ja  Antti Viinikka.

Lisäksi laarien seinämissä on pidetty sikäläistä kirjanpitoa.

Voi kunpa olisi tuolta ajalta kuvia tämän pihamaan elämästä. Kameroita ei silloin ainakaan kotikäytössä liene ollut kellään.

Oven lukkosysteemi on varsin järeää tekoa. Arvotavaraahan siellä säilytettiin. Tuon aikakauden lukkoja olen nähnyt muuallakin samanlaisia.

Aitassa on onneksi säilynyt vielä muutamia vanhoja säkkejä. Nostalgisia tekstiilejä sellaisenaan.

Rautaisia sepän aikaansaannoksia tämän pihamaan rakennuksissa on vähän siellä sun täällä.

Talon vahti siellä katselee mitä täällä aitassa puuhailen.

Aurinkoisia syyspäiviä toivotellen!

Lapin tuliaisia ...

Siskoni palasi eilen illalla kotiinsa Lapin mökiltään. Sain tuomisina häneltä ison pussillisen kanttarelleja sekä monta rasiallista lakkoja. Sienet paistoin jo tänään ja isännän kanssa söimme ne. Kyllä he olivat ihania. Lakat olivat pakastettuja. Herkuttelemme niillä sitten talven pakkasilla kotijuuston kera. Täällä Etelä-Pohjanmaalla en ole löytänyt kummastakaan lajista hyvää paikkaa. Kanttarelleja joskus muutaman.

Sain tunnustuksen Elämän kekkerit / Terhiltä. Kaunis kiitos Terhille!

Tämä tunnustus kuuluu jakaa eteenpäin 7:lle ja kertoa 7 asiaa itsestään. En kuitenkaan halua eritellä ketään tunnustuksen saajaksi, koska seurannassani on niin paljon ihania blogeja. Tunnen tekeväni väärin jos nimeän niistä vain muutaman.

Seitsemän asiaa itsestäni olisivat:

1. Minulla on kaksoissisko ja olemme pitäneet kiinteästi yhteyttä toisiimme koko elämämme.

2. Minulla on myös "isoveli" jota tapaan vähän harvemmin. Asumme kaikki samalla synnyinpaikkakunnallamme.

3. En ole ollut laivalla Estonia-onnettomuuden jälkeen, enkä halua mennäkkään.

4. Haluaisin että kaikki varastot, kaapit ja laatikot olisivat hyvässä järjestyksessä. Aikani ei ole vieläkään riittänyt kaikkeen siihen.

5. Sijaan vuoteen aina ylösnoustessani, paitsi silloin kun kissa nukkuu siellä enkä viitsi sitä herättää. Käyn sijaamassa sen sitten myöhemmin, mutta en jätä sitä iltaan.

6. Maito on erittäin tärkeä osa aamupalaani. En voisi juoda kahvia tyhjään vatsaan.

7. Haluaisin käydä ongella, mutta säälin kaloja ja koukkuun laitettavia matoja niin että en voi onkia.