sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kirkastusta

Luvattoman kauan on ullakolla odotellut vanha kristallikruunu puhdistukseen pääsyä. Tuo valaisin on ensimmäisestä kodistamme 70-luvun lopulta ja Livalin tuotantoa. Muutaman kodin katossa se on tässä välillä aikaansa viettänyt mutta taas palannut meidän varastoon.



Alunperin en näin perusteellista pesua tuolle aikonut mutta niin vain kävi että kristalli poikineen pääsi perusteelliseen pesuun.


Monta palaa siitä puuttuikin ja onneksi löysin netistä alan liikkeen, Kruunukristalli, jolta puuttuvat kristallit sain korvattua. Nopeasti posti toikin paketin ja pääsen jatkamaan tuon valaisinvanhuksen pelastamista.


* * * * *

Tuon operoinnin rinnalla olen urakoinut muutakin. Isäntä pesi viime vuonna koko talon kaksikymmentä ikkunaa kuusine pintoineen. Tänä vuonna ajattelin sen luonnollisesti lankeavan minulle ja siinä sitä puuhaa onkin riittänyt. Tällaiset isot urakat väkisinkin siirtyvät mökillä kulkemisen vuoksi näin myöhäiselle syksylle.

Nyt kun lasit on kirkkaat ja mieli juhlallinen tehdystä työstä niin voisikin aloitella havutöitä. En ole ostanut callunoita ollenkaan vaan ajattelin puuhastella itse jotain havuista.

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Kesä pulkassa

Vähäiseksi jäi meidän veneilyt jälleen tälläkin kesäkaudella. Syyskuussa kävimme yhden kierroksen nuoruuden sielunmaisemissani. Tuossa saaren kaislikon kupeessa muistan meidän iltaongella istuskelleen ja nauttineen kesäisistä illoista. Saaresta hakkuualueelta saimme aikoinaan valtavia vadelmasaaliita.



Kotiranta on ilta-auringossa aina niin varjoisa. Olemme raivanneet ja kaadattaneet oman tonttimme kasvustoa ilta-auringon maksimoimiseksi.


Viime viikolla veneilykausi saatettiin päätökseen. Isäntä ajoi sumuisena aamupäivänä veneen nostoa varten ja minä odottelin trailerin kanssa saapujaa. Sumu tekikin navigoijalle hankaluutta paikka paikoin ja pienen ylimääräisen lenkin jälkeen nostopaikka löytyi.


Vene saatiin auton perään ja taas yksi syksyn huolehtimisen aihe on poissa. Laituri vielä nostetaan ennen pakkasia ja lämmöt mökissä lasketaan kohtapuoliin nollille. Sitten rupeaa tämä mökkikausi olemaan pulkassa.


* * * * *

Syksyn sienisaaliit on osin kuivattu ja rouskut saatettu suolaan. Joitakin kukkien siemeniä kuivasin myös ensi kesän kylvöjä odottamaan.

Vielä tekisi mieli suppiksia vähän metsästellä kunhan puutarhatyöt saan päätökseen.


maanantai 3. lokakuuta 2016

Kylmältä suojaan

Nyt oli jo ihan viimeiset hetket käsillä siirtää kasvihuoneen kypsymistä odottelevat tuotokset lämpimään.


Tomaatteja on vielä vihreinä aika reilusti. Kyllähän ne kypsyvät sisätiloissakin mutta makeutta eivät siinä määrin kehitä kuin auringossa kypsyneet.




Pelargonioita on turhankin paljon kerääntynyt talvetettaviksi, koska katkenneita oksia en malta heittää pois vaan laitan ne juurtumaan. Nämä kaksi vanhaa yksilöä ovat vasta nyt päässeet kukintavaiheeseen. Ehkä kaipaisivat uutta vahvaa multaa.


Stevia on terhakoitunut kovasti tämän kesän aikana. Olen ottanut siitä oksia kuivatukseen.


Tultiin taas vaihteeksi kotiin mökiltä. Yhden yön tietämä siellä nyt vain vietettiin. Kyllä siellä syksyn viileys on karkottanut veneilijät. Tuntui että olimme ainoat mökkeilijät. Sieniä en tällä käynnillä löytänyt lähimaastosta ainoatakaan. Ehkä niiden aika on nyt ohi.


Aamusta tein pitkän lenkin ja kyllä nyt taas olo tuntuu tyytyväiseltä.