Venähti pariin viikkoon postausväli. Jotenkin ei tuntunut liikenevän aikaa.
Ensimmäinen erä avomaankurkkuja on säilötty. Ne todellakin oli avomaankurkkuja vaikka pussin kyljessä luki salaattikurkku. Odotin niiden olevan jotakin kasvihuonekurkun ja avomaankurkun väliltä.
Porkkanat ovat kasvaneet jo niin että harventamalla haen niitä käyttöön. Olen tavannut pestä valmiiksi pöydälle vesiastiaan pieniä naposteluporkkanoita. Silloin niitä tulee syötyä koko perheen voimin.
Sain siskon mieheltä kolme säkillistä nurmikkosilppua. Se on kätevää kasvimaan katteeksi. Heille oli kertynyt kahden viikon lomalla pitkä nurmikko ja siksi haravointi oli tarpeen.
Yönkuningatar avasi viime viikonloppuna loisteliaan kukintansa. Onneksi huomasin ajoissa. Sehän on auki vain yhden yön.
Siirsimme luumupuut mökiltä tänne kotipuutarhaan. Ne eivät tuntuneet viihtyvän siellä vaikka yritin kastella ja lannoittaa, tosin harvakseltaan.
Valitsimme suojaisen eteläseinustan uudeksi kasvupaikaksi. Keväällä nähdään selvisivätkö siirrosta. Hope so! Kuvaa ei tullut otettua...
* * * *
Olemme olleet vuoroin mökillä ja kotona edelleen kun ilmatkin lämpenivät kesäisiksi.
Kunpa lämmintä riittäisi edelleen. Eilen oli ihana tuuleton ja lämmin ilta. Käväisen ennen nukkumaan menoa vielä laiturilla katselemassa huviloista näkyviä valoja ja kuuntelemassa yön hiljaisuutta.
* * * *
Tänään tuli kuluneeksi tasan kaksi kuukautta meidän Bella-hauvelin poismenosta. Päivittäin se on edelleen mielessä ....
Pate-kissamme oli kohdannut käärmeen jossain heinikossa. Ihmettelimme sen ontumista mutta eläinlääkäri huomasi puremajäljet. Pitkäkestoisella antibioottipistoksella ja nesteytyksellä se tuli kuntoon ja nyt jo täysin terveen oloinen.
Tytön tyllerö oli vauvana rauhallinen ja helppohoitoinen lapsi. Leikki-ikäisenä toimeliaisuus, vastuuntunto ja päättäväisyys olivat jo selvästi havaittavat piirteet.
