Aitoja kreetalaisia pikkukyliä

Olemme nyt muutaman päivän viettäneet kesäisen lämpöisissä maisemissa.

Tämän kesän kohteeksi valitsimme Kreetan Agia Marinan ja majoittajaksi Eleftherian joka sijaitsee rauhallisissa yläkylän maisemissa kilometrin verran rantatieltä ylös.

Kamera kädessä on tullut kuljeskeltua ja bongailtua kaikkea mielenkiintoista. Yhden tiehaaran tuntumasta havaitsin kaksi latva-artisokkaa, tai siksi ainakin nuo arvelin.

Kylään johtavan tien vierustalla kasvoi kurkun näköisiä pieniä palleroita. Täytyypä tutkia jossain vaiheessa mitä mahtavat olla.

Näitä kaktuksia olen kuvannut Kanarian reissuillakin.

Leppoisa talon vahti viettää siestaa ja vähät välittää ohi kulkijoista.

Tänään teimme pikkujunalla Seven Villages-tripin sisämaahan.

Matkalla saimme ihailla aitoja kreetalaisia pikkukyliä.

Joka kylässä oli oma temppelinsä

Paluumatkalla ohimme myös vähän karumman asumuksen, ihan oikean vankilan joka turvatasoltaan on kuulemma korkeaakin luokkaa.

Tripin jälkeen päädyimme Kato Staloksen kohdilta jälleen rantatielle...

Huomenna loma on puolisessa. Mitähän ohjelmaa loppuosalle kehittelisi? Altaalla eikä rannalla ole vielä ehditty nautiskella ollenkaan, ehkä siis sinne.

Kesäpäivien puuhailuja

Tomaatit ovat päässeet viimein lopullisille kasvualustoille sankoihin ja sain ne jo kastelujärjestelmäänkin. Nyt vielä vähän tarkkailua että asukit saavat oikean määrän vettä juodakseen. Sangot on reijitetty pohjasta että ylimääräinen vesi pääsee pois.

Tungosta alkaa olla. Olen viritellyt kukkapöydistä ja pakastimien koreista lisää kerroksia että kaikki kasvatukset pääsevät viimein sisätiloista päivänvaloon.

Chinese Slangen -kasvarikurkku on aloittanut kukinnan ja avomaan kurkkukin vaikka ressukka on tähän asti ollut sisätiloissa odottelemassa lämpöisempiä kelejä.

Pieni Eero-poika kävi maalaismaisemissa kesäpäivistä nauttimassa. Kovasti tuntui viihtyvän omaperäisessä kyydityksessä.

Hiekkalaatikko ei suuruudella ole pilattu. Löytyi sentään vähän hiekkaa lapioitavaksi. Löysin kirpparilta tosi ison lusikan lapiohommiin. Olihan Eerolla mukana kyllä omatkin tarvikkeet hiekkaleikkeihin.

Lähdemme isännän kanssa käymään etelän lämmössä Kreetalla vaikka tuntuu se kesä jo tännekin viimein saapuvan.

Yllätyksiä ja murheenkryynejä

Onhan tätä kylmää kevättä jo ollut. Tomaattien taimet ovat aika kehnosti kasvaneet kaikki vaikka olen kasvivalojakin niille tarjonnut. Ovat tosi honteloita edelleen vaikka olen kuljettanut kasvihuoneessa vahvistumassa.

Jotain positiivistakin taimikasvuissa olen saanut havaita. Vuodenvaihteessa kylvämäni kolme chiliä ovat kasvaneet vähäisestä valosta huolimatta kiitettävästi ja ensimmäiset kukat jo avautuivat.  Olen niitä nyt topsipuikolla käynyt vähän auttelemassa pölytykseen kun oikeat ahkeroijat lepäävät vielä talvihorroksessaan.

Chinese Slangen -kasvarikurkku ja avomaan kurkku ovat kasvaneet hyvin sisätiloissa. En ole vielä uskaltanut niitä kasvihuoneeseen edes käymään viedä.

Pikku hiljaa kasvihuone alkaa täyttymään kesän asukeista. Pujottelin jo pari pitkää hallaharsoa katon tukirakenteiden takaa vähän suojaamaan suoralta auringonpaisteelta. Täytyy vielä ostaa lisää niin saan loputkin kolme osiota. Samalla tuo harso auttaa suojaamaan kylmyydeltäkin.

Nyt on maitokärryt olleet kovasti tarpeeseen kun olen kuskannut taimia sisätiloihin yöksi. Onneksi tuli hankittua noita leipomolaatikoita riittävästi niin saa suurempia eriä kerrallaan siirrettyä.

Ensi kertaa taimikasvatushistoriassani tähtisilmät omista siemenistä itivät todella hyvin. Laskin aamulla että niitä on tulossa reilut puolitoistasataa tainta jos hengissä selviävät. Niistä aion laittaa vanhempieni haudallekin kesäkukat sitten myöhemmin orvokkien jälkeen.

Keijunmekko on myös kasvanut hyvin ne vähät taimet jotka itivät omista siemenistä. Olen nipistelut latvuksia että saisin haaroittumaan riittävästi.

Viime syksynä laitoin kokeeksi sipulikukkia ruukkuihin kellariin. Helmihyasintti saattaa jopa päästä kukkaan kunhan ehtii.

Kasvihuoneessa on talvehtinut maksaruoho ihan itsekseen. En edes muistanut siellä sellaista olleenkaan.

Petuniat ja koristetupakat, ne tämän kevään murheenkryynit, on vielä koulimatta. Ne ovat niin pieniä vielä että annan vähän kerätä valoa ja voimaa ennen ruukutukseen siirtymistä.

Samettiruusuja on myös tulossa suojaamaan parsa- ja kukkakaaleja. Kaalet ovat vielä ihan pieniä, juuri ruukutettuja. En ole oikein koskaan onnistunut niiden kasvatuksessa mutta jos vielä kerran yrittäisi.