perjantai 25. heinäkuuta 2014

Ensimmäisiä maisteluita

Oikein olen säälinyt noita kasvihuoneen asukkeja kun aurinko kuumentaa aivan liikaa niiden olotilaa. Ihmeen hyvin ovat kuitenkin selvinneet kuumuudessa.


Ensimmäiset tomaatit on maisteltu ja ihanan makoisia ovat. Sweet cherry-tomaatista kypsyy keltaisia ja punaisia. Jo kasvuvaiheessa huomasin että lehdet ja runko olivat erilaisia. Virolaista alkuperää ovat. Olisikohan lipsahtanut siemeniä väärään pussiin.


Kurkut olen nostanut kokonaan ulkopuolelle kasvihuoneen kuumuudesta. Istutin ne tarkoituksella suurehkoihin altakasteluastioihin että siirto onnistuisi. Toinen kurkkulaji valmistelee satoa kasvimaan päässä ja on peiteltävissä jos kylmät yllättää. Maisteltavaa ei ole vielä kummastakaan saatu. Vähän myöhäseen jäi kylvöt kurkuilla.


Lehtikaaleista Scarlet-punalehtinen on säästynyt reikiintymiseltä paremmin. Nyt en ole harsottanut ollenkaan noita viime vuoden tapaan vaan olen jättänyt perhostorjunnan noiden samettikukkien varaan.


Palmukaalista en ole vielä satoa ottanut. Kuivattaa aion ja sipsejä myös kokeilen mutta muut käyttötarkoitukset on vielä hakusessa.


Petunia on kehitellyt kauniita muunnoksia.


Mökkinaapurissa on nautittu myös kesäkeleistä. Muutaman nuoren miehen seurue kokeili vesihiihtoa.


Lämpimänä kesäiltana kävimme pyöräilemässä runsaan tunnin lenkin.


Pieni istahdustauko lapsuuden mökkimaisemissa.


Koivut kehystävät tuttua kannaksen tietä.


Toisena iltana kävimme katsastamassa vanhan onkipaikan. Kauniita iltoja on saatu viettää mökillä. Haikeudella näitä kesäpäiviä taas talven kylmillä muistelee.


Lopuksi pieni arvoitus. Mikähän vesipeto tuossa matkaa taittaa?

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Kesäpuuhailuja

Päivittäin olemme kulkeneet mökin ja kodin väliä kun säät ovat olleet niin suotuisia loman viettoon. Tosin mansikat ja kasvihuone kotona ovat pitäneet arjessa kiinni ja siksi tuo edestakainen autoilu mökin ja kodin välillä. Kasvimaa ja kukkaistutukset ovat saaneet samalla vesiannoksensa.

Mökkinaapurustossa on idearikkaat nuoret miehet rakennelleet lauttaterassin ja grillauspuuhissa näyttivät olevan kun hiljakseen ohi "veneilivät".


Yhtenä päivänä käväisin kuvaamassa lapsuuden uimarannan. Noissa maisemissa käytiin kun omaa mökkiä ei vielä ollut.


Nykyisin aluetta hallitsee veneiden laskupaikka ja yksityisten talojen uimarannat.


Samassa pihassa on myös nuorisoseuran isohko parkkialue.


Meidän Pate-kissa omaa lujat hermot. Se ei pahemmin hötkyile noiden tyttären karvapalleroiden nuuhkailuista.

Nyt olisi takaa-ajon paikka mutta kun "jänis" ei juokse.


Tilanne on taas kertaalleen ohi.


Mansikkamaalla olemme kokeilleet rastasverkon sijaan paksuhkoa muovia joka jäi yli kasvihuoneen pystytyksestä. Näillä keleillä se on ollut oikein sopiva mutta saattaisi sateisena kesänä tuoda homehtumisongelmaa mansikoille.



En lakkaa ihailemasta tuota valoisuutta. Kuvan olen napannut puolelta öin nukkumaan mennessäni.


Maksaruoho ei tarvi paljon elääkseen. Tuossa se terassilaudoituksella kukoistaa ja ottaa elinvoimansa kuumien kivien välistä.