tiistai 22. maaliskuuta 2016

Etelän lämmössä

Kesää odotellessa viikko lämpöisessä teki todella hyvää. Siskon kanssa tallasimme Maspalomasin ja Inglesin katuja ja polkuja ympäristöineen jokaisena päivänä.
  


Majoittajaksi valitsimme kodikkaan Vistaflorin aamupalalla. Sijainti Inglesin kainalossa oli meille oikein sopiva.


Teimme pitkiä kävelylenkkejä. Aktivointirannekkeeni tallensi kuuden päivän saldoksi runsaat 90 kilometriä.


Kissoja alueellamme oli useita ja moni majoittuja näytti ruokkivan niitä. Kyllä mekin kuivamuonaa lähikaupasta haimme kun lähinaapurimme lähti pois hoivaamasta. Nopeasti oppivat kisulit löytämään ruokaa antavan asunnon.


Yhdellä päiväkävelyllä kummastelimme erikoista arkkitehtuuria. En ymmärrä miksi tuo olisi hieno.


Sisäänkäyntipuoli tuohon Expo Melonerasiin näytti allaolevalta.


Perjantaipäivän ohjelmaksi asetimme bussireissun Puerto Moganiin.


Mogan alueena oli aika pieni ja alunperin kalastajakylä johon turismi on tuonut lisämahdollisuuksia ansioon. Sattumalta osuimme markkinapäivälle ja kansaa olikin runsaasti liikenteessä.




Sunnuntaina tuuli oli vähän rauhallisempaa ja niinpä suuntasimme askeleemme dyyneille.


Otimme uimavermeet mukaan. Yllätykseksemme nudistit olivat levittäytyneet laajemmalle ja toissavuotinen normaaliuimareiden alue oli joutunut siirtymään lähemmäs kauppakojuja.

Ilman rihman kiertämää ei kuitenkaan ollut tarkoitus uiskennella joten jätimme käärmenäyttelyn ja suuntasimme kohti puvustettuja uimareita.


Eilen, maanantaina oli aika jättää lämpöiset maisemat.

Kotimatka sujuikin hieman eri reittiä kuin tulo. Reittimuutos aiheutui kuulemma Ranskan lennonjohtajien lakkoiluista jos oikein kuulimme. Lento suuntautui Afrikan rannikkoa pitkin kohti Lähi-itää ja sieltä Italian kautta pohjoiseen. Veli oli seuraillut lentoamme Flighradarista. Oli jo kuulemma käväissyt mielessä konekaappaus, mutta onneksemme ei siitä kuitenkaan ollut kyse.


* * * *

Nyt taas arkisten asioiden pariin ja uusia kylvöksiä alulle. Ehkä se kesä sieltä tännekin tulee kun ehtii.

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Muistanko väärin?

Keijunmekot hitaan alun jälkeen ovat päässeet eteenpäin sirkkalehtivaiheesta. Voihan noista jotakin vielä tulla. Välillä on meinannut usko loppua


Sungoldin siemeniä oli viime vuodelta jäänyt vähän varastoon. Ne laitoin itämään ja itse kuivatuista siemenistä osa. Tomaateilta nuo jo ihan näyttävät.



Ostin myös espanjalaisia miniluumutomaatteja vain saadakseni siemeniä niistä. Nappasin jostain blogista vinkin ja aion kokeilla kun maukkaiksi niitä kehuttiin. Olihan ne makeita syödä mutta ei Sungoldin veroisia. Maku ei välttämättä ole ollenkaan sama itse kasvatettuina. Onpahan jotakin odoteltavaa.

Olen tänä vuonna yrittänyt sinnitellä ilman siementilauksia ja käytän vanhoja varastoja pois. Viimevuotisia Tigerellaa ja Roma -tomaatteja en kuitenkaan kasvuun enää laita kun en pitänyt maultaan kummastakaan.

*  *  *  *

Chilit ovat edelleen hengissä ja oikeitakin lehtiä on alkanut ilmestyä.


Tähtisilmät eivät itäneet omista. Onneksi oli viimevuotisia ostettuja. Hidasta on tämän kevään kaikki kasvut olleet.



Jotenkin tuntuu että muina vuosina olisi ollut kasvuissa enemmän puhtia, vai muistankohan väärin?

* * * *

Olen yrittänyt vähinsä siivoskella ja järjestellä ullakkoa. Paljon siellä on turhaa tavaraa. Joitakin olen vienyt kirpputorin laatikkoon. Onneksi se mahdollisuus on nykyään olemassa. Ei tarvitse kaatopaikalle kuskata käypää tavaraa jota joku toinen voi vielä tarvita.

Kalenteri on kääntynyt keväälle, vaikka ulos katsoessa ei siltä vielä tunnu. Runsaan viikon päästä lähdemme siskon kanssa etsimään aurinkoa eteläisistä maisemista.

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Odottelua

Kevättä odotellessa yritän askaroida muita hommia alta pois. Kauan on pitkä pöytätaso odotellut jonkinmoista kohennusta. Viimein sain aikaiseksi päällystää sen. Tuli ihan siisti. Tilasin samaa DC-FIX -päällystettä vielä kaksi rullaa Bauhausilta muidenkin tasojen fixaukseen.

* * * *
 
Toissajouluinen amaryllis innostui kukintaan. Ihan kiva nyt kun ei muut vielä oikein ole ehtineet kukkavaiheeseen.



Tämän joulun amarylliskin yrittää ponnistella vielä kolmatta kukintoa pinnalle....



..... ja vaalean punainen pelargonia aloittelee...

 * * * *

Veljen kone takkuili ja hidasteli. Olen sitä päivitellyt ja tarkistellut ajan tasalle muiden puuhien välissä. Windows 10 käyttöjärjestelmässä tuntuu olevan uudeksi käyttikseksi jotain takkuilua. Päivitykset eivät menneet sisään. Onneksi löysin taas vihjettä Microsoftin sivuilta niin sain homman hoidettua.

Oman koneen vanha Vista on  nykyisin aika rauhallinen päivitystahdiltaan.

* * * *

Naapurilla vanhat koivut pääsivät päiviltään. Onhan ne varjostaneet taloa ja tuoneet syksyisin haravoitavaa roskaa aika paljon. Oli niin pimeä ja tuhruinen päivä kun hommaa hoitivat. Emme olisi tuota niin havainneetkaan jos naapuri ei olisi soitellut että tuo pihatiemme on pari päivää käytöstä poissa kun rungot makaavat poikittain tiellä. Meidän pihaan on kaksi muutakin tietä että ei siitä haittaa mitenkään ollut.

* * * * 

Tomaatteja olen kylvänyt esikasvatukseen neljää lajia viime vuoden siemenistä. Moneymaker, Outdoor Girl, Sweet Aperitif ja Sungold. Viimeksimainittua olen ottanut syksyllä talteen ja kuivatellut itse tomaateista ja muutama siemen oli jäänyt tilatuista. Sungold on jo noussut pintaan ja muistakin elon merkkejä on näkyvissä.

Jo koulimani chilit eivät ole edenneet kasvussaan ollenkaan mutta onneksi hengissä ovat. Ehkä ne vielä siitä kunhan saadaan aurinko esiin taivaalta.

* * * *

Nyt pitäisi nousta ja survaista lenkkitossut jalkaan. Parin päivän tauko oli ihan sopiva näissä keleissä.

Hyvää Ystävänpäivää !

torstai 4. helmikuuta 2016

Kevättä kohti

Pelargoniat on talvehtineet kohtuullisen hyvin. Vaaleanpunainen, aikainen lajike, on kehitellyt ensimmäisiä nuppujaan.


Begonioista toinen kuolla kupsahti mutta tämä voimakkaampi yksilö selvinnee.


Viimevuotinen amaryllis innostui kyhäämään kukintoa päästyään uuteen multaan ja valoisalle ikkunalle.


Olen ottanut muutamia pistokkaita purppurajuorusta. Onhan nyt vähän liian aikaista mutta täytyy ottaa lisää jos eivät vielä jaksa kehitellä juuristoa.


Posliinikukka oli supistamisen tarpeessa. Otin osaa lasipurkkiin juurten kehittymisen toivossa.


Kylvämäni chilit ovat pinnalla ja eilen jo koulin ne omiin purkkeihinsa.


Viikonloppu sujui hoivaillessa näitä karvapalleroita.





Metsälenkillä osuimme riistamiehen jäljille. Oli siinä koiruleilla ihmettelemistä.


Kokeilin pitkästä aikaa omatekoista mysliä. Laitoin makeudeksi fariinisokeria ja rasvaksi vähän voita ja rypsiöljyä. Kuivat ainekset koostui kaurahiutaleista, vehnäjauhoista sekä erilaisista siemenistä. Paistovaiheeseen laitoin myös vähän puolukoita antamaan sopivaa kirpeyttä. Lopuksi heitin joukkoon vielä vähän rusinoita ja paloiteltuja kuivattuja persikoita.


torstai 21. tammikuuta 2016

Kovin kylmää

Pientä puuhailua kevättä odotellessa. Ullakolta löysin joutilaan kirjan ja kirpparilta kellon koneiston. Niistä sain aikaiseksi pientä askartelua käsilleni.


Pakkaset paukkuu ulkona. En pidä ollenkaan tästä talviosuudesta vaikka moni ihailee talven kauneutta. No, kieltämättä se kaunistakin on mutta niin kovin kylmää.


En malttanut olla tarttumatta multapussiin. Viikon verran odottelin....


Onhan sieltä itämässä jo muutamia. Lajikenimi ei ole tiedossa kun siemenet ovat omia toissavuotisia kuivatuksia Lidlin tuoreista tuotteista. Kaksi pääsi jo kuvaan ja kolmannessakin oli jo elämää havaittavissa. Tästä se taas alkaa.


Tänään annoin itselleni luvan jättää lenkki väliin. Kahdesti olen pienellä pyrähdyksellä käynyt tällä viikolla. Se riittäköön. Odottelen lauhempia kelejä.

maanantai 11. tammikuuta 2016

Levolle

Viikko sitten maanantaina kävimme laskemassa mökin talvilevolle. Vedet varaajasta tyhjennettiin ja sähköt käännettiin nollille. Onneksi suurin osa kotiin tuotavista tavaroista oli jo hoidettu aikaisemmilla käynneillä.

Eihän tässä tarvitse kuin nelisen kuukautta odotella kun taas jo aloitellaan uutta kautta.


Paukkupakkaset vähäisine lumipeitteineen ottivat maiseman haltuunsa hei käyntimme jälkeen.


Viikko sitten maanantaina vielä pelastuslaitos varoitteli kovasti järvemme jäälle menosta.


Yksi uskalias luistelija kuitenkin varoituksia uhmaten kiersi lähes koko järven suuren selän.


Joulun jälkeen on ollut ihan mukava aloitella kevään väreissä. Pari kangaspalaa Vallilaa päätyi tyynyiksi.


Ei se auringon kaari ole vielä pidentynyt paljoakaan. No ehkä vähän..

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Valoa kohti

Uutta vuotta vastaanotettiin enimmäkseen sisätiloissa. Paukuttelu oli onneksi aika maltillista ja vähän kauempana.



Presidentillä oli lämminhenkisiä ja viisaita ajatuksia kansalle. Joukolla niitä kuunneltiin..


Strauss-konsertti antoi juhlavan sävyn vuoden ensimmäiselle päivälle.


Eilen käytiin taas mökillä ja samalla katsastettiin kylän venesatama. Veneet oli viety talvehtimaan ja pärinäpojat nauttivat hyvistä jääkeleistä.




Tarkoitus oli laskea mökki viimein talvehtimaan kylmillee mutta vieläkin jätimme asian toiseen kertaan.  


Ei sinne ole kuitenkaan aikomusta yön tietämiksi mennä kun kotona on niin viihtyisää jouluvaloineen.