Puukkoja, puntareita...

Viikko sitten palattiin etelän lämmöstä viileään kotisuomeen. Kasvihuoneessa asukit olivat edenneet huimasti siskon hyvässä hoidossa..

Joka kevät sitä ensimmäistä petunian kukkaa odottaa yhtä suurella innolla ja jännityksellä. Tänä vuonna sinertävä vivahde sai kukkansa ihailtavaksi ekana.

Meillä omenapuuvanhus on kärsinyt oksille tilapäisesti ripustettavista kukka-amppeleista. Monta oksaa on lopullisesti menetetty. Kasvihuoneen oven suussa siihen tulee ripustettua amppeleita eteenpäinkuljetusta varten. Se ei näytä siitä tykkäävän ollenkaan.

Ensi viikolla on aikomus käydä hankkimassa uusi puu kasvuun. Syyslajiketta olen harkinnut.

Tomaattilajikkeista Sungold ehti ensimmäisenä saada pallukkansa kuvattavaksi.

Grilliaitauksen ympärillä sammalleimu puhkesi nyt kesän aluksi näyttävään kukintoon ja ihanaan tuoksuun. Viime kesän leimu paranteli vaurioitaan kovan käsittelyni jälkeen. 

* * * * *

Tänään kävin perinteisillä Puukko- ja Käsityöfestareilla kylillä. Poikkeuksena aiempiin vuosiin kävin jopa Iisakki Järvenpään museoidussa kotitalossa tutustumassa tämän puukkomestarin elämänkaareen...

.. ja ihailemassa sitä rauhallista miljöötä jossa tämä Iisakki on elämäänsä elänyt.

Markkinaväkeä torilta kirkolle ja takaisin kuskattiin hyvin omaperäisellä pirssillä. Torilla oli lämmin ja aurinkoinen tunnelma. Kiertelin kojuja useammankin kierroksen, kuitenkaan ostamatta muuta kuin pari makkaraa. Tuoksuivat niin hyvälle.

Huomenna on aikomus mennä mökille saunomaan ja uimaan. Koleat ilmat eivät ole tänä keväänä houkutelleet mökkiasumiseen ollenkaan. Yön yli olisi tarkoitus olla jos sää vähänkin on kohtuullinen.