Tyhjää...

Juhannusviikolla tuli eteen viimein se pelätty päivä jolloin meidän Bella-hauveli jouduttiin saattamaan koirien taivaaseen. Bellukka kuului perheeseemme kymmenen vuoden ajan ja ikää sillä olisi syyskuussa tullut täyteen jo kaksitoista vuotta. Iso ikävä jäi jäljelle!

Tästä juhannuksesta muodostui muutoinkin ikimuistoinen.

Lentäjien Juhannus jää  historiaan ja tapahtuma järjestettiin siis viimeisen kerran. Nämä valvojaiset ovat kuuluneet seudun juhannuksen viettoon 67 vuoden ajan, siis vuodesta 1945 lähtien.

Isäntä oli tapansa mukaan töissä siellä ja muut perheen jäsenet ihailemassa lentäjien taiturointia taivaalla. Minä jäin hoitelemaan tyttären Fiia-koirulia kotiin.

Juhannuspäivänä mentiin mökille saunomaan ja käytiin laskemassa vene vesille.

Fiia odottelemassa laiturilla veneen tuojia. Tulijoiden suunta on vielä vähän hakusessa.

No nyt jo havainto saapujista tehty.

Juhannusruusu oli ajoittanut kukintansa täsmälleen oikeaan aikaan ja tänä vuonna loisti kukinnoillaan todella runsaslukuisesti.

Odottelua

Viime päivät olen puuhaillut kasvimaan parissa. Kylvöt on loppusuoralla. Kokeilen vähän erilaista salaattia ja tuo parsakaalen tyyppinen on myös kokeilu. Olisi saattanut tarvita esikasvatuksen mutta kokeilen näin.

Mansikka ja omenapuut ovat kukassa. Kunhan ei halla veisi noita ihanuuksia.

Meillä on marjat syöty ihan kaikki talven aikana. Kovasti olisi uusi sato tarpeen.

Kasvihuoneessa kukat yrittävät kovasti päästä kukinnan alkuun. Petunioita odotan erityisen mielenkiinnolla koska ne on omista siemenistä ja värit tulevat usein erilaisina kuin emokasvi.




Verbenat kasvavat tuuheasti mutta nuppuja ei vielä näy.

Lumihiutaletta onnistuin saamaan aika paljon ja kukinta alkamassa. Kesäbegoniat ovat vähän myöhässä muihin nähden mutta tulee niitäkin kolmea lajiketta kunhan ehtii ja tähtisilmät ovat kovassa kasvussa mutta kukinta ei niilläkään ole vielä aivan ajankohtainen.

Odotusta siis vähän joka suunnalla.....

Puutarhassa kullerot ja vuohenjuuri kukkivat keltaisenaan.

Kävin taas parituntisella lenkillä ja  kuuntelin kevään ääniä.
Kevät on ihana vuodenaika!

Kökkä

Sattui tuossa siivoillessani käsiini yksi vanha valokuva talon historiasta. Harmi vain että kuvia menneiltä ajoilta on säilynyt vain muutama.

Ennen vanhaan pärekatto uusittiin yleensä talkoilla. Näin työ saatiin nopeasti tehtyä, eikä mahdollinen sade päässyt pilaamaan välikattoa tai sisärakenteita.  Etelä-Pohjanmaalla tapahtumaa nimitettiin kökäksi.

Ylläoleva kuva on napattu pihapiiristämme keväällä 1939. Väkeä on ollut kökkimässä tosi paljon.

Tuota rakennusta ei enää ole eikä myöskään sen jatkeena ollutta navettaa.

Muistan lapsena itsekkin olleeni isovanhempieni luona kattokökässä naputtelemassa päreitä kiinni pihapuorin katolle. Siitä vaan on hyvin kauan aika.

* * * *

Kyllä kesä odotuttaa kukkarintamalla. Olen peitellyt kasvihuoneessa kukkiani joka yö hallanvaaran vuoksi. Nyt saisi jo riittää kylmät. Esikasvatukseni eivät tahdo edistyä kukintavaiheeseen ollenkaan. En aio kyllä ostaa yhtään vaan odottelen omiani.

Tänä vuonna olen jättänyt tomaatit ja kurkut pois kasvihuonekylvöstä kokonaan. Laitan kurkkua kyllä, mutta kokeilen avomaalle yhtä lajiketta jonka pitäisi menestyä sielläkin. Saas nähdä kuinka käy :).

Kesäisiä puuhailuja

Olen ruukuttanut kesäkukkiani eilen lähes koko päivän. Sisätiloissa taimet joutuivat tilanpuutteen vuoksi kasvamaan useampi samassa ruukussa. Nyt kasvihuoneeseen siirrettyinä järjestän jokaiselle oman purkin kasvun vauhdittamiseksi.

Vaikka alunperin oli tarkoitus hillitä itseäni kukkien määrän suhteen niin nyt potteihin jaettuina tuntuu että niitä on ehkä enemmänkin kuin viime kesänä. Se siitä hillinnästä :)

Fiia-koiruli viihdytti meitä viikonloppuna. Hoidettava löytää aina uusia jänniä paikkoja tutkittavakseen. Tänään tuo söpöliini on taas tulossa muutaman päivän visiitille maaseutumaisemiin. Täällä sen hoito on helppoa kun ulkona voi oleskella ilman hihnaa. Toki pientä tarkkailua pihassa pysymiseen tarvitaan.

Siskon kanssa viikko Rodoksella vierähti nopeasti. Paljon tuli käveltyä ja uimassakin käytiin muutaman kerran.

Lindos saaren eteläosassa oli vaikuttava kokemus. Mitään retkiä matkatoimisto ei pystynyt järjestämään oppaiden vähälukuisuuden vuoksi. Käytimme siksi paikallisia busseja liikkumisiin paikasta toiseen.

Hotellimme oli Virginia saaren itärannalla 15 minuutin bussimatkan etäisyydellä Rodoksen kaupungista. Meille sijainti oli lähes täydellinen koska emme pidä hälinäisestä ympäristöstä.

* * * *

Ensimmäiset kesäkukat loistavat jo meidänkin seutuvilla. Useissa blogeissa niitä on kuvattu jo jonkin aikaa.

Nyt voi jo ajatella kesän alkaneen ....

Retkipäivä

Kyläkoulumme eskarilaiset tekevät keväisin ja syksyisin luontoretkiä meidän lähimetsikköön. Pikkumetsikkömme on sopiva tuollaiseen toimintaan koska se rajoittuu maantiehen ja peltoon. Eksymisvaaraa ei siksi pääse syntymään.

Tänään oli kevään ensimmäinen retkipäivä. Joskus heitä kuskataan autoilla mutta nyt matka taittui jalkaisin oikotietä.

* * * *

Olimme mökillä viikonlopun. Järvi oli vapautunut jäistä vappuna, vähän siis etuajassa tavanomaiseen nähden. Yleensä äitienpäivänä viimeiset jäälautat ovat loitonneet ulapalle.

Blogissani tulee parin viikon tauko kun käväisemme siskoni kanssa Rodoksen maisemissa. Toivottavasti täälläkin kevät etenee viikon aikaa. Isäntä jää hoitelemaan kotia ja esikasvatuksessa olevia kukkataimiani.

* * * *

Olen saanut tunnustuksia pariltakin suunnalta. Jätän nyt kuitenkin ne toimenpiteitä vaille. Lämmin kiitos huomioimisesta!

Mökkikausi avattu

Vaikka ilma ei lauantaina paras mahdollinen ollutkaan lähdimme mökille siivouspuuhiin. Saimme Bella-hauvelinkin vielä joukkoomme, mikä oli erityisen ihana juttu.

Vuosi vanhan vanhentaa. Tuo sanonta pitää koirienkin kohdalla paikkansa. Ongelmana on koiran autoon pääsy ja pois sieltä, kun jalat sillä on jo niin kankeat ja näkö huono. Se aiheuttaa kovasti arkuutta uusissa tilanteissa.

Vanha kunnon perunalaatikko ja autotallin luiska apuna se uskalsi ja pääsikin nousemaan autoon. Mökillä on vastaava rinne ja toinen perunalaatikko apuna.

Saunoimme illalla ja kävimme pariin otteeseen rantavesissä kastautumassa. Sen verran oli sulaa että juuri ja juuri kastautuminen onnistui.

* * * *

Olen viimeistellyt käsityönäyttelyyn tavaroita.

Täällä ei perinteistä kansalaisopiston näyttelyä tänä keväänä olekkaan. Sen sijaan ohjaajamme järjestää toukokuuksi näyttelyn kirjastomme tiloihin aikaansaannoksistamme.

Tein sabluunapainatuskankaasta sämpyläkorin kun en muuta siitä keksinyt. Aiemmin ikkunaverhokankaasta tehdyn fantasiakukan lisäksi tein vielä muutaman lisää ja pari niistä vähän eri tekniikalla kun ei helmet riittäneet kukan keskustaan.

* * * *

Lapsuudesta muistan että vappuna laitettiin kesämekko päälle ja polvisukat jalkaan ja lähdettiin kylän keskustaan kuuntelemaan ylioppilaiden kuoron laulamista ja jonkinmoinen marssikin siellä taisi olla.

Tötteröjäätelöä myytiin talven jälkeen ensimmäisen kerran vappuna.

Silloin oli kesä alkanut.

Hyvää vappua kaikille!

Ompeluksia ja muuta puuhaa

Löysin viime viikon kirpparikäynnillä ikkunaverhot materiaaliksi fantasiakukille. Yhden rintarossin jo siitä kokeeksi leikkelin ja kynttiläliekillä reunat sulattelin. Palat ompelin yhteen ja samalla lisäsin koristeeksi pieniä helmiä keskustaan. Kukan takapuolelle laitoin viimeistelyksi pienen huopapalasen jolla peitin ompelukset ja hakaneulan kiinnityksen.

Pienestä kankaanpalasesta kokeilin meikkipussin tekoa. Sisään tuli vaalea vuorikangas ja väliin pehmustevanu. Olen nähnyt vastaavia joissakin blogeissa.

Huutonetistä löysin kankaanpainatusvärejä kohtuuhintaan. Noilla määrillä teen painatuksia varmaan lopun ikäni. Onkohan väreillä jokin use before - päivämäärä?

* * * *

Tänään kasvihuone sai ensimmäiset taimet sisuksiinsa. Peittelemistä ne kyllä tarvitsevat vielä mahdollisen kylmyyden varalta. Nuo kuvan purjot ovat niin hentoisia että on vaikea uskoa että niistä jotain tulisi. Viime keväänä muistan kyllä jahkailleeni samoin ja satoa tuottivat kuitenkin kovasti.

* * * *

Perennapenkissä pieni suloinen krookus kukkii. Sen on ilmeisesti lintu ulosteensa mukana joskus meille saatellut kun en ole niitä koskaan itse ostanut. Yksi kukka vain ilmestyi nurmikolle toissa keväänä. Nyt odottelen sen lisääntymistä vuosi vuodelta.