Talven tarpeisiin

Piipahdin tänään lähimetsässä. Syksyn ensimmäinen sienisaaliini koostui kokonaan rouskuista. Sopivasti niitä jo löytyikin. Laitoin likoon yöksi vaikka nykyohjeistuksen mukaan niitä ei tarvisi liottaa. Lapsuuden kodissani totuin tuohon liotustapaan ja jatkan siis sillä. Huomenna on sitten vuorossa keitto ja suolaus. Pidän rouskuista sienisalaatissa eniten. Muu käyttö jää vähemmälle.

Oikein viihtyisää metsällä olikin kun lähikoulun iloinen oppilasryhmäkin siellä kirmaili etsien opettajansa johdolla suunnistusrasteilleen sopivia piilopaikkoja.

Kurttulehtiruusun kiulukat pihassamme ovat korjuukypsiä. Poimin niitä jo vajaa sangollisen. Puhdistuksen ja puolituksen jälkeen kuivatan ritilällä niitä jonkin verran ja sitten vasta puhdistan siemenistä. Lopullisen kuivauksen jälkeen hienonnan puolikkaat jauheeksi.

Porkkanat ovat saaneet kokoa jo niin että olen jo pari sangollista pessyt ja pienittynä pakastanut ne talven tarpeisiin.

Tuo pieni sininen orvokki on ehkä kaunein sävy sinisistä mitä olen nähnyt. Viinirypäleen juurella se on kukkinut pitkään ja nyt pienen lepohetken jälkeen aloitti uuden kukinnan.

Eilen aloitin lenkkeilyt kotimaisemissa kesätauon jälkeen. Mökillä lenkkeilyjä olen viikottain hoitanut mutta nyt olisi tarkoitus ottaa aktiivisempi ote liikuntaan.

Yritin ilmoittautua kannsalaisopiston kuntosalikursseille mutta ryhmät olivat täyttyneet jo vaikka vasta tunti ilmoittautumisaikaa oli ehtinyt kulua. Se siitä sitten... Kymmenes varasija jäi saldoksi.