keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Nyt nautitaan kesästä

Omenapuut ovat viimein päässeet kukinnan alkuun niin kotona kuin mökilläkin. Mökin kaksi puuta ovat tänä kesänä ensi kertaa oikein runsaassa kukassa. Toisesta puusta ei vielä olla saatu edes maistisia aiempina vuosina.


On vähän myöhässä kylvöt tänäkin vuonna. Muut ovat blogeissaan kuvanneet jo pitkään aikaansaannoksiaan kylvörintamalla. Toivottavasti syksy on lämmin että aika sadolle riittää.


Tänä kesänä kokeilen jälleen kerran kukka- ja parsakaalin kasvatusta. Olen harsottanut kasvupenkit että ei tuholaiset ehtisi nakerrella lehtiä ennen kukintaa. Nyt tilasin Kärkkäiseltä lisää kanankakkaa ja luomulannoitetta ja yritän runsaampaa lannoitusta kuin viime vuonna. Meidän paikkakunnalta oli kanankakka tilapäisesti loppunut jokaisesta liikkeestä josta kyselin.


Tomaatit ovat aloittaneet kukinnan. Niitä on nyt aika runsaasti kun purkeissakin on ylimääräisiä odottamassa jakelua.


Tänä vuonna en saanut petuniaa onnistumaan esikasvatuksessa lähes tulkoon ollenkaan, mutta sääkukkia on aika runsaasti nupulla. Kukkivat sitten kun ehtivät.


Perennapenkissä tuo keltainen, kultatyräkki muistaakseni nimeltään, on nyt innostunut kasvamaan kun siirsin sen viime syksynä uuteen paikkaan.


Tulimme tänään mökille nauttimaan kesästä kun aurinkoinen lämmin päivä näille kulmille saatiin.

Tämä juhannuksen alus on ihaninta aikaa vuodesta.



Kukkia on täälläkin avautunut vaikka vähempään huoltamiseen väkisinkin jäävät kuin kotikukat.



Pihan puoli on iltapäivisin aina niin aurinkoinen. Vähiin jää siellä istuskelut kuitenkin kun järvi ei näy sille puolen mökkiä.

Harvakseltaan on tullut postailtua kun tuntuu että ei ole mitään erikoista kerrottavaa ja kuvattavaa. Luontokin on vaan odotellut kesän alkamista. Ehkä se tästä nyt alkaa.

tiistai 30. toukokuuta 2017

Aitoja kreetalaisia pikkukyliä

Olemme nyt muutaman päivän viettäneet kesäisen lämpöisissä maisemissa.


Tämän kesän kohteeksi valitsimme Kreetan Agia Marinan ja majoittajaksi Eleftherian joka sijaitsee rauhallisissa yläkylän maisemissa kilometrin verran rantatieltä ylös.


Kamera kädessä on tullut kuljeskeltua ja bongailtua kaikkea mielenkiintoista. Yhden tiehaaran tuntumasta havaitsin kaksi latva-artisokkaa, tai siksi ainakin nuo arvelin.


Kylään johtavan tien vierustalla kasvoi kurkun näköisiä pieniä palleroita. Täytyypä tutkia jossain vaiheessa mitä mahtavat olla.


Näitä kaktuksia olen kuvannut Kanarian reissuillakin.


Leppoisa talon vahti viettää siestaa ja vähät välittää ohi kulkijoista.


Tänään teimme pikkujunalla Seven Villages-tripin sisämaahan.


Matkalla saimme ihailla aitoja kreetalaisia pikkukyliä.


Joka kylässä oli oma temppelinsä


Paluumatkalla ohimme myös vähän karumman asumuksen, ihan oikean vankilan joka turvatasoltaan on kuulemma korkeaakin luokkaa.


Tripin jälkeen päädyimme Kato Staloksen kohdilta jälleen rantatielle...


Huomenna loma on puolisessa. Mitähän ohjelmaa loppuosalle kehittelisi? Altaalla eikä rannalla ole vielä ehditty nautiskella ollenkaan, ehkä siis sinne.

perjantai 26. toukokuuta 2017

Kesäpäivien puuhailuja

Tomaatit ovat päässeet viimein lopullisille kasvualustoille sankoihin ja sain ne jo kastelujärjestelmäänkin. Nyt vielä vähän tarkkailua että asukit saavat oikean määrän vettä juodakseen. Sangot on reijitetty pohjasta että ylimääräinen vesi pääsee pois.



Tungosta alkaa olla. Olen viritellyt kukkapöydistä ja pakastimien koreista lisää kerroksia että kaikki kasvatukset pääsevät viimein sisätiloista päivänvaloon.


Chinese Slangen -kasvarikurkku on aloittanut kukinnan ja avomaan kurkkukin vaikka ressukka on tähän asti ollut sisätiloissa odottelemassa lämpöisempiä kelejä.


Pieni Eero-poika kävi maalaismaisemissa kesäpäivistä nauttimassa. Kovasti tuntui viihtyvän omaperäisessä kyydityksessä.

Hiekkalaatikko ei suuruudella ole pilattu. Löytyi sentään vähän hiekkaa lapioitavaksi. Löysin kirpparilta tosi ison lusikan lapiohommiin. Olihan Eerolla mukana kyllä omatkin tarvikkeet hiekkaleikkeihin.





Lähdemme isännän kanssa käymään etelän lämmössä Kreetalla vaikka tuntuu se kesä jo tännekin viimein saapuvan.

maanantai 8. toukokuuta 2017

Yllätyksiä ja murheenkryynejä

Onhan tätä kylmää kevättä jo ollut. Tomaattien taimet ovat aika kehnosti kasvaneet kaikki vaikka olen kasvivalojakin niille tarjonnut. Ovat tosi honteloita edelleen vaikka olen kuljettanut kasvihuoneessa vahvistumassa.

Jotain positiivistakin taimikasvuissa olen saanut havaita. Vuodenvaihteessa kylvämäni kolme chiliä ovat kasvaneet vähäisestä valosta huolimatta kiitettävästi ja ensimmäiset kukat jo avautuivat.  Olen niitä nyt topsipuikolla käynyt vähän auttelemassa pölytykseen kun oikeat ahkeroijat lepäävät vielä talvihorroksessaan.


Chinese Slangen -kasvarikurkku ja avomaan kurkku ovat kasvaneet hyvin sisätiloissa. En ole vielä uskaltanut niitä kasvihuoneeseen edes käymään viedä.


Pikku hiljaa kasvihuone alkaa täyttymään kesän asukeista. Pujottelin jo pari pitkää hallaharsoa katon tukirakenteiden takaa vähän suojaamaan suoralta auringonpaisteelta. Täytyy vielä ostaa lisää niin saan loputkin kolme osiota. Samalla tuo harso auttaa suojaamaan kylmyydeltäkin.

Nyt on maitokärryt olleet kovasti tarpeeseen kun olen kuskannut taimia sisätiloihin yöksi. Onneksi tuli hankittua noita leipomolaatikoita riittävästi niin saa suurempia eriä kerrallaan siirrettyä.


Ensi kertaa taimikasvatushistoriassani tähtisilmät omista siemenistä itivät todella hyvin. Laskin aamulla että niitä on tulossa reilut puolitoistasataa tainta jos hengissä selviävät. Niistä aion laittaa vanhempieni haudallekin kesäkukat sitten myöhemmin orvokkien jälkeen.

Keijunmekko on myös kasvanut hyvin ne vähät taimet jotka itivät omista siemenistä. Olen nipistelut latvuksia että saisin haaroittumaan riittävästi.


Viime syksynä laitoin kokeeksi sipulikukkia ruukkuihin kellariin. Helmihyasintti saattaa jopa päästä kukkaan kunhan ehtii.



Kasvihuoneessa on talvehtinut maksaruoho ihan itsekseen. En edes muistanut siellä sellaista olleenkaan.


Petuniat ja koristetupakat, ne tämän kevään murheenkryynit, on vielä koulimatta. Ne ovat niin pieniä vielä että annan vähän kerätä valoa ja voimaa ennen ruukutukseen siirtymistä.

Samettiruusuja on myös tulossa suojaamaan parsa- ja kukkakaaleja. Kaalet ovat vielä ihan pieniä, juuri ruukutettuja. En ole oikein koskaan onnistunut niiden kasvatuksessa mutta jos vielä kerran yrittäisi.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Ei ihan vielä

Siitäkin huolimatta että sää ei houkutellut millään tavoin ulkoiluun kävimme mökkimaisemissa laittamassa aluilleen mökkikautta. Veden kanssa oli taas ongelmia kuten joka kevät. Pakkanen tekee tehtävänsä ja taas putkimiestä tarvitaan ennen kuin lämmin vesi saadaan päälle.


Takka onneksi on riittävän iso ja lämpöä varaava ja sähköpatterit seinässä takaavat että huomenissa putkimiehellä on lämpöiset olot huoltotoimiin.


Sinä aikana kun isäntä painiskeli vesiasioissa minä haravoin jo pihatienoon siltä osin kun oli sulanut.


Vielä ei ole kiirettä kuitenkaan saunomisella kun järvi on rantaa myöten jäässä.


Kovin oli tummuneita läiskiä kuitenkin jääkannessa eikä onneksi pilkkijöitä enää näkynyt uhmaamassa jään kestävyyttä. Jos vapuksi luvattu lämmin aalto tulee meidänkin maisemiin niin voisihan se kastautuminen silloin rantavesiin jo onnistuakin. Viime vuonna jäät lähtivät jo ennen vappua, tuskin tänä vuonna kuitenkaan. Äitienpäivän viikonloppu on yleensä ollut se kun jäät lopullisesti sulavat ja vapauttavat järven kesälle.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Mämmistä moneksi

Pääsiäinen on ohi ja kesän tuloa tässä odotellaan jo kovasti.

Talvella selailin eräältä isännän sukulaiselta perittyä ikivanhaa Maija Keittää-kirjaa ja silmiini osui ohje mämmin tekoon. Nyt pääsiäisenä sitten tuumasta toimeen ja ainekset kehiin. Ohje oli kuudelle litralle mutta puoliskankin ajattelin riittävän kokeiluun hyvin.

Mämmi onnistui ihan kiitettävästi eikä aineksetkaan olleet mitään ihmeellisiä: Tuoppi-kaljamaltaita, ruisjauhoja, siirappia ja pomeranssikuorimaustetta. Noista aineksista se syntyi ihan itsekseen lämpöisessä imeltäen ja lopuksi uunissa paistaen 1-2 tuntia.

 

No sitten kun sitä mämmiä oli meillä runsaanlaisesti niin Ykköset-lehden leivontaohje mutakakulle olikin sopivasti mämmiaiheinen.


Yksi levy Fazerin sinistä, 100 g voita ja pari munaa sekä sitä mämmiä. Maku oli täyteläinen ja hyvä ja riittoisaakin se oli. Tänä aamuna syötiin viimeinen siivu. Jos vielä tuota teen niin ehkä lisäisin pari munaa ja vähän vehnäjauhoja. Voisi tulla vähän kuohkeampi maun silti muuttumatta.


Nyt pääsiäisen vähäiset koristeet saa kerätä pois ja kohtahan se vappukin kolkuttelee ovella.

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Pitkällinen prosessi

Olen parin viikon aikana tehnyt tuntitolkulla töitä selvittääkseni kannettavani mahdollisuuksia päivittää Windows 7-versioon. Tämä tuli ajankohtaiseksi kun koneessani ollut vanha käyttöjärjestelmä tuli tiensä päähän. Lakkautuspäivä Vistalle taisikin olla juuri tämä 11.4. päivä.

Netin selailussa ja vihjeitä etsiessä pää menee ihan pyörälle, niin monenkirjavaa aineistoa eri sivustoilla on. Huijarit siinä joukossa myyvät päivityksiä jopa lisensseineen 0 euron hintaan.


No, viimein löysin mielestäni luotettavan lähteen ja sain oman koneeni onnistuneesti päivitettyä vielä ihan kohtuulliseen 30 euron hintaan. 
Tänään otin isännän koneen työn alle. Yllättäen sekin oli vielä järjestelmävaatimukset täyttävä.


Oikeastaan alustava työ eli koneen ajurien tarkistus ja päivitys on homman tympein ja työläin vaihe.

Pitkällinen prosessi on tuo päivityskin. Välillä kone jurrasi samassa tilassa ja luulin sen jo jämähtäneen, mutta onneksi lähti aina asennus etenemään.


Lisenssin aktivointikin tuntui onnistuvan. Netin keskustelupalstoja selatessa tuntuu sekin tuottavan joillekin harmaita hiuksia. Toivottavasti päivitykset lähtevät käyntiin eikä tule takapakkia.


Koko eilisen päivän istuin koneella tai läheisyydessä  ja seurailin asennuksen etenemistä jotta pääsen puuttumaan asioiden kulkuun jos tarvetta ilmenee.


Ehkä näillä toimenpiteillä taas päästään jonkin matkaa eteenpäin. En vielä haluaisi siirtyä Windows 10 -luokkaan kun monesti on sattunut silmään moitteita sen hitaasta käynnistymisestä ym.


tiistai 28. maaliskuuta 2017

Etelän lämmöstä

Tämän talven lämpöinen viikko vietettiin pikkuisen San Aquilan rinteessä. Parvekkeemme tarjosi ihanat näkymät merelle ja ympäristöön.


Loman ensimmäisen iltapäivän kiertelimme ihan lähimaastoa. San Agustinin tarjonta jätettiin seuraavalle päivälle.


Kesä oli alkanut ja kisulikin löytänyt lämpöisen paikan päiväunilleen.



Yksi päivä vietettiin Puerto Ricon rinteitä ihmetellessä. On siellä näkymät kohillaan jos ylhäällä asustelee.


Saattaisi meikäläistä jo huimata noilla parvekkeilla.


Erikoisen kasvin bongasin mutta jätin pistokkaat napsimatta. Käväisi kyllä mielessä. En ole ennen tuollaista nähnytkään.



Tuulivoimaloita on "kasvanut" kuin sieniä sateella. Ainakin sellainen tunne tuli kun noita propelleja oli joka puolella. Kävimme bussilla Las Palmasissa. Päivä oli viileä, tuulinen ja vähän sataa tihuutti. Ihan omiaan bussimatkailuun.


Auringon nousua tuon valkoisen rakennuksen vierestä tuli ihailtua joka aamu. Myös koneiden laskukierrokset sattuivat sopivasti illan istujaisiimme seurattaviksi.


San Aquilan pikkukivinen ranta oli sympaattisen söpö majakoineen.


Pieni lisäys tekee sisäänkäynnistä persoonallisen.


San Agustinin lauantaimarkkinat ja sunnuntain kirppari sekä maalaismarkkinat tuli kaikki nähdyiksi. Voi sitä tavarapaljoutta!


Marina Solin asuntomme oli todella viihtyisä ja hotelli ja palvelu kaikin puolin ok. Maksullinen nettiyhteys pelasi moitteettomasti koko viikon.


Kotiinlähtö viivästyi nelisen tuntia. Koneeseen jouduttiin vaihtamaan rengas ja sitä odotellessa tuli
haahuiltua terminaalissa. Hyvin se aika sielläkin meni. Eipähän ollut kiire minnekkään.


Viimein päästiin matkaan ja kapteeni kertoili persoonallisesti rengasoperoinnin ja kotimatkan reitin.