sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Losahutti

Sain juuri porkkanapenkit peratuksi ja mielessä käväisi että kuivaa on, voisi vaikka vähän vettä tulla. - No tulihan sitä, losahutti oikein kunnolla!  Onneksi hiekkamaa imee aika nopeasti nuo pois. Pieniä on vielä porkkanat ja muut. Alkukesästäkin kasvimaan märkyys viivytti kylvöjä, mutta onhan tässä vielä aikaa.


Löysin kotimetsästä tai oikeastaan tien reunasta pienen alueen kanttarelleja. En malttanut edes syödä vaan pakastin myöhempää herkkuhetkeä varten. Näillä seutuvilla kun noita herkkuja ei tahdo löytyä kuin harvakseltaan.


Kasvihuoneessa basilikakylvös on kohta syöntivalmista. Laitoin vain yhteen ruukkuun kasvamaan kun käyttö jää kuitenkin vähäiseksi. Onpahan mukavan näköinen kasvusto.


Pirkan miniluumutomaatit on osa jo syötäväksi kypsyneitä. Aika jämäkkä ja paksukuorinen tuo on syötäväksi mutta kivan muotoinen, hieman kirpakka maultaan.


Outdoor girl on myös jo saanut kypsytettyä muutaman. Ihan hyväksi perustomaatiksi sen luonnehtisin.


Sungoldit ovat erityisen makeita herkkuja. Niitä popsii ihan karkkeina.


Siinä evästä ruokapöytään. Kasvihuoneesta ja -maalta on kiva käväistä hakemassa tuoreet salaattiainekset lounaalle.


* * * * *

Mustikkapiiraaseen löysin helpon ja hyvän ohjeen, ei tarvitse vatkata, vain sekoitella ainekset ja sitten uuniin. Ohje löytyy Kotikokin sivuilta.


tiistai 26. heinäkuuta 2016

Huh hellettä!

Kyllä nyt on lämmintä riittänyt. Nämä kaksi tähtisilmää haettiin puolimatkasta Vöyriltä tänään vähän kuin hellettä pakoon maalle.


Suurten puiden katveessa on sopivan viileä jaloitella ja sisätilakin vanhassa hirsitalossa pysyy siedettävissä lukemissa.


Otin pehmusteet ja filtin nurmikolle ja siinä tiirailin selälläni taivasta samalla kun koirulit ulkoilivat.




Fiialla on mielessä aina kävyt, kun ulos tullaan, mutta nyt oli liian lämmin sellaisten perässä juoksuun.

Sissi toimitti vierelläni seuraneitin virkaa.


Huomenna on luvassa jo vähän viileämpää ja hauvelit haetaan kotiin.


Harvemmin koiraa tästä kulmasta kuvaakaan.


* * * * *

Olemme kulkeneet mökin ja kodin väliä nyt kun säät on suosineet. Bongailin mökillä veneitä kameraani mutta siirto koneelle jumittui ja kuvat hävisivät taivaan tuuliin. Onneksi siirrossa säilyi edes tämä yksi vanha maanteiden kaunotar, MB-32. Tämän tallensin kotiintulomatkalla kun sattumalta kamera oli käden ulottuvilla.


* * * * *

Maksaruoho on nyt kauniissa kukassa, äidin puutarhasta tämäkin aikoinaan siirretty.

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Sataa, sataa ropisee...

Kyllähän sateet jo heinäkuun osalta riittäisi. Jos jotain hyvää tästä säätilasta löytäisi niin kastelua ei ole tarvinneet ulkokukat eikä kasvimaa.


Ensimmäiset kurkut kasvihuoneesta on maisteltu. Vähän paksumpi kuori näissä on kuin viime vuonna ulkona lavassa kasvaneilla. Nämä ovat kyllä eri lajikettakin. Tämä nyt kasvussa olevat on Chinese Langen. Olisi lavassa tulossa nytkin toista lajiketta mutta tarvisi lämpöä pitkälle syksyyn. Tuskin ehtinee.

Steviakin on kasvanut hyvin amppelissa. Toin sisään oksan smoothien makeutukseen.




Viimein yksi punaposkinen Sungold on syöntivalmis. En malttanut vielä ottaa vaan odotan nuo pari muuta seuraksi.


Pirkan miniluumutomaateista otetut siemenet tuottavat satoa ihan kivasti. Kunhan tuosta kypsyvät niin pääsee maisteluun. Ihan ensi kokeilu näin syötävistä tomaateista otetuilla siemenillä.


Petuniat tuottavat kivoja yllätyksiä väreihin.





Samettikukka on säistä piittaamaton kiitollinen kukkija. Olisipa sitä vaan muitakin värejä kuin keltaisen sävyt.


Onneksi perjantaipäivä valkeni sateettomana että markkinapäivä mökkipaikkakunnalla sai ihmiset liikkeelle sisätiloista. Metrilakua ja muuta tavanomaista tavaraa oli tarjolla ja muutama tuttukin tavattiin. Pullapussin hinnalla tuettiin musiikkipiston myyntipistettä ja Keiteleen muikut voissa paistettuina tarjosi herkutteluhetken mökille päästyämme.

Illalla sitten satoikin taas ihan tosissaan. Mihin tuo kaikki vesi sopii ja mistä sitä riittää? Järven veden pinta on tosi korkealla jo nyt. Lauantaiaamu avautui taas kosteana mutta onneksi aurinko pääsi jo puolelta päivin pilkistämään toisen markkinapäivän iloksi. Ehkä nyt loppupäiväksi vähän kuivahtaisi.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Kesäisiä nautintoja

Mattopyykki kesäisessä auringossa on yksi tärkeä jokakesäinen tapahtuma. Tytär tuli mattoineen ja omat hoidettiin samalla kun tarvikkeet oli levitetty.


... ja koirulit nauttivat puuhailusta






* * * * *

Ensimmäiset mansikat omasta maasta poimittiin tänään. Meillä isäntä hoitaa mansikkamaan kunnossapidon mutta marjat poimimme yhdessä. On se kuitenkin sen verran selkään käyvää hommaa että kaksin saadaan homma hoidettua puolet nopeammin.



Vihdoin ja viimein petuniat pääsivät kukintavaiheeseen. Kylläpä niitä on odotettukin. Tämän vuoden taimikasvatus ei onnistunut muiden vuosien tapaan ollenkaan.


Jo melkein tavaksi on tullut kuvata juhannuksen valoisaan aikaan puolen yön näkymä naapuriin. On tuo valoisuus niin ihmeellistä että sitä huokailee joka vuosi.