keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Kaikenlaista korjuuta

Heips!

Syksy on työntäyteistä aikaa! Taas on runsas viikko vierähtänyt edellisestä postauksesta.


Osa ajastani on mennyt pojan läppärin korjaamiseen. Kone tarjosi vain mustaa ruutua ja käyttistä ei saanut tolpilleen millään. Palautuslevyillä sain sen kuntoon. Tietysti kaikki jälkeenpäin asennetut ohjelmat ja muu sälä menetettiin. Kovalevyssä tuntuu olevan jotain vikaa, mutta pelaa nyt kuitenkin.

Vaihdettiin samalla keskenämme koneita. Jos tämä rakkine minun käytössäni palvelisi vähän pitempään kuin hänellä.


Olen viime päivät kerännyt porkkanoita maalta sekä pessyt, raastanut ja pakastanut niitä useamman sangollisen.

Raasteet käytämme enimmäkseen paistettuna, rakuunalla sopivasti maustettuna. Joskus lorautan balsamiviinietikkaa hieman mukaan.

Tässä vaiheessa satovuotta meillä syödään porkkanaa aivan sellaisenaankin. Haen maalta päivittäisen tarpeen, pesen ne ja laitan vesiastiaan. Siinä pysyvät freeseinä ja on helppo napostella pitkin päivää.


Viime vuoden sato on riittänyt aivan näihin päiviin. Viimeinen pussillinen paistettiin viime viikonloppuna liharuoan kylkeen lisukkeeksi.


Laventeli oli tämän kesän uusi kokeiluni. Minulla oli kylvössä kahdenlaista, tavallista ja tupsulaventelia. Kumpikin ehtivät juuri ja juuri muutaman kukan ponnistamaan ihailtavaksi. Tavallisessa laventelissa onneksi tuoksuvat lehdetkin joten aivan hukkaan ei työni mennyt. Tupsulaventeli ei oikeastaan tuoksu paljon miltään. Sen pitäisi olla muistaakseni monivuotinen joten ilmeisesti jätän sen maahan ja otan talteen vain tuon tavallisen. Saa sitten nähdä pysyykö hengissä talven yli... toivotaan niin.


Tomaatit otin kasvihuoneesta viikonlopuksi pois kun luvattiin pakkasia. Kaksi sangollista niitä tuli vielä vihreänäkin vaikka olen jo monta kiloa säilönyt niitä aiemmin. Hyvä sato kaikenkaikkiaan.


Viimeisiä omenia kokeilin vielä lopuksi pakastaakin siivuina. Laitoin vain kerroksittain ja leivinpaperia väliin. Pussitin ne sitten jäätyneinä. Sopii kuulemani mukaan ainakin piirakoihin hyvin.

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa!

Ilokseni huomasin että uusia lukijoita on ilmaantunut blogilleni. Tervetuloa kaikille!

Hei taas!

maanantai 20. syyskuuta 2010

Tasan kymppi

Tänään 20.9. 2010 meidän Bella -koirulimme täyttää tasan KYMMENEN VUOTTA.

Päivänsankarin terveys on ollut tähän asti hyvä. Muutaman vuoden takainen kohtutulehdus ja sitä seurannut kohdunpoisto ovat olleet suurin terveyttä uhkannut tapaus.

Päivänsankari unilla mökin terassilla

Bella on kotoisin Rovaniemeltä ja oikeata kennelnimeltään King-Baronen´s Isabella. KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä näkyy että pentueeseen on kuulunut 9 hauvelia (3 urosta ja 6 narttua).

Bella haluaa joskus pehmoisiakin päiväunia sängyllä



Bella tuli perheeseemme tyttäremme ja silloisen kaverinsa hankkimana. Erinäisten vaiheiden jälkeen Bella muutti meille tilapäisesti asumaan. Tilapäisestä asumisesta tuli myöhemmin pysyvä olomuoto. Näin sitten Bella on ollut perheemme jäsenenä suurimman osan elämästään.

Pate ja Bella pärjäävät keskenään oikein hyvin

Muistan kun Bella tuli ensi kertaa meille joulun tienoilla niin jopa ulkoportaat teettivät pikkuiselle pallerolle vaikeuksia korkeutensa vuoksi.

Jääkaapin vartiointia

Bella kookkaalla olemuksellaan pitää hyvin kaupustelijat ja muut satunnaiset kulkijat loitolla. Usein vieras auto pihaan päästyään kääntää nokkansa kohti tuloreittiä kun näkee Bellan muhkean olemuksen lähestyvän.

Salin viileys kesällä oli tuikitärkeä Bellan hyvinvoinnille

Kerran yksi satunnainen kävijä oli päässyt sisälle, mutta Bella havahduttuaan vieraasta ei päästänytkään vierasta ulos vaan vartioi häntä ulkoportailla. Aikansa siinä odoteltuaan vieras oli viimein uskaltautunut "hurtan" nuuskittavaksi. Muutahan se ei teekkään, mutta vieraathan eivät sitä tiedä :) Säikäytetty henkilö oli naapurissamme hurttakokemuksestaan näin kertonut.

Ei Bella aivan sisäkoira ole. Pakkasilla vahti viihtyy hyvin pihalla.
Vietimme viikonlopun mökillä. Ensimmäinen pihatienoon haravointi jo hoidettiin ja kesäkukista vaihdettiin osa talvihavuihin ja koristeisiin.

Kävimme myös uimassa muutaman kerran vaikka vesi oli jo aika viileää. Uiminen kyllä virkistää mukavasti ja aikaan energisemmän olon.

Hyviä viikonalkuja kaikille!

maanantai 13. syyskuuta 2010

Zumbaa säilönnän lomassa

Niin on taas melkain kaksi viikkoa hupsahtanut edellisestä blogipäivityksestä. Olen viime viikolla puuhastellut edelleen sadon säilöntähommissa. Omenille kokeilin kuivatusta mehustuksen lisäksi. Ihania niistä tuli. Täytyy vain viipaloida lisää kuivatukseen.


Kurtturuusun marjoista keittelin jo sosetta. Niiden poiminnassa ei kuitenkaan vielä ole kiirettä. Saavat kypsyä rauhassa. Viimeistelyn hoidin tehosekoittimella. Sose oli samettisen pehmoista ja maukasta.



Kotiliesi tupsahti viime viikolla postilaatikkoon. Sieltä silmiini osui tomaattien säilöntään kokeilemisen arvoinen ohje. Melkein samanmoinen mitä jo aiemmin kokeilin, ainoastan uunin lämpötila taisi olla tässä korkeampi ja maustaminen poikkesi jonkin verran.
Kaiken tämän säilöntähässäkän keskeltä käväisin viime maanantaina sykkeen nostolla kansalaisopiston Zumba-tunnilla. Kyllähän siinä hiki pintaan nousi. Askelkuviot sekä käsien ja jalkojen yhteistyö olivat vielä autuaallisen hukassa. Täytyy vain jatkaa. Harkinnassa oli vielä muutakin jumppalajeja, mutta saattavat tältä syksyä jäädä.


Sain suloisen tunnustuksen Sekasorron Marilta. Kaunis kiitos Mari!


Hyvää alkanutta syysviikkoa kaikille!

EDIT: Uusia lukijoitakin on ilmaantunut. Tervetuloa!


keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Tomaattisäilöntää ja muuta ...

Nyt kun tomaatteja kypsyy nopeammin kun ehtii syömään, kokeilin tomaattikastikkeen tekoa. Ohjeen olen joskus aiemmin bongannut Puutarha.netin sivulta. Kurpitsa-nimimerkin ohje on vuodelta 2005. Hyväähän siitä tuli. Tein vielä onnistumisen innostamana pitsaa johon käytin tuota uutta sosetta. Kaulimiselta välttyäkseni teen pitsan yleensä nopealla pehmeällä hiivapohjalla.


Eilen asustelin taas puutarhassakin.
Perennapenkki kaipaa kohennusta ja kasvien siirtelyä paikasta toiseen.
On se kumma että se ei näytä tulevan koskaan valmiiksi. Aina jokin kohta häiritsee jossain kesän vaiheessa.

kuva: http://puutarha.net/
Nyt siirtotuomion sai korkea sininen Jaloritarinkannus. Kukinnan päätyttyä siitä kuolevat myös lehdet ja se on todella ruman näköinen ja on välttämättä leikattava alas. Kun tuo kasvi on perennapenkin keskellä niin alasleikkaushan jättää valtavan aukon. Siirsin sen "tilapäismajoitukseen" uuden kasvupaikan löytämistä odottelemaan.

Jos jollakulla on neuvoja tuon kasvin paremmasta sijoittelusta niin antakaan vinkkiä. please! :)

Tällaisia tällä kertaa. Kuulumisiin!