sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Kurssitusta ja keitoksia

Kulunut viikko vierähti edelleen paljolti säilöntähommissa. Torstaina irtauduin hellan äärestä sen verran että vietin illalla parituntisen korukurssilla. Se olikin aivan uusi aluevaltaus minulle. Aiemmin en ole kovin korumaailmaa omakseni tunnistanut. Nyt sitten kerta laakista se imaisi sisäänsä ja ilmoittauduin jo jatkollekkin.

Ajatukseni on hyödyntää kotiin kerääntyneitä aineksia ja mahdollisimman vähän ostaa. Kuinka mahtaa käydä sen aika näyttää.


Ensimmäisenä työnä kokosin rannekorun. Nämä kurssilla käytetyt materiaalit ovat sieltä kaupasta jossa kurssi pidetään. Myöhemmin käytän omia matskuja kunhan löydän ideoita niihin.


Seuraava kokeiluni oli maltillinen kaulakoru käytettäväksi aivan arkipäivän asujen kanssa.


Lisäksi ostin valmiin kaulanauhan johon kiinnitin yhden kotoa löytyvän kiven.

Olin aivan hurmioitunut kaikista niistä mahdollisuuksista joita siellä voisi askarrella. Kurssi järjestettiin siis tuon alan liikkeessä ja aineksia tosiaan oli mistä valita.

Liikkeessä on valmiita käsityöalan tuotteita, tarvikepaketteja sekä pelkkiä materiaaleja omiin toteutuksiin.

Innoissani tilasin jo sarjan pihtejä netistä ja tarkoitus on säilöntähommista päästyäni tehtailla kotona jotain koruhommeleita.

* * * * *


Omenasosetta olen keitellyt ja purkittanut tänään kolme isoa kattilallista. Turkkilainen/kreikkalainen jogurtti runsaan omenasosetujauksen kanssa oli aivan ihana makuelämys. Kannattaa kokeilla!

Sisko oli tehnyt eilen sosetta ja antoi maistettavaksi. Siitä tämä tehtailu pärähti taas uudelleen käyntiin.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Keräämisen vimma

Tämä syyskausi on meikäläisen kiireisintä vuodenaikaa. Satoa kypsyy joka suunnalla ja tällainen keräämiseen vinksahtanut on tosi työllistetty juuri nyt.


Kaiken touhun keskellä yritän ottaa talteen myös ruusunmarjoja. Niitä olen pieniin minigrippeihin jo pakastanut.


Kokeeksi aion ainakin yhden annoksen kuivata ja mikserillä surruuttaa sen tarpeen mukaan jauheeksi.


Ruusunmarjat täytyy kerätä ajoissa muuten niiden käsittely on hankalaa. Siksi sekin nyt kiirehtää.

Kaiken muun touhuiluin lomassa olen keitellyt omenoista mansikan ja vadelman kanssa höyrymehua. Kokeilin myös yhden satsin omenaa punaherukalla maustettuna. Hyviä tuli molemmista. Vaan kuka ne kaikki juo? Meillä ei yleensä edes juoda mehua. Säilyyhän se onneksi pakkasessa pitempäänkin. Jotainhan noista omenoista on kuitenkin tehtävä kun kesäomena ei kovin kauaa muuten säily.

Isäntä on onneksi hoitanut metsän antimet kotiin. Puolukat ovat helppohoitoisia säilöttäviä.  Suppilovahveroita haluaisin lähteä metsästämään kunhan sisko lapin mailta kotiutuu.

Punajuuret, porkkanat, perunat ja purjot kasvimaalla odottelevat korjuuta mutta eivät onneksi vielä kiirehdi.

Ajatukset ovat iltaisin seuraavan päivän tehtävissä niin että ei uni tahdo tulla. Mielenkiintoista tämä aika kuitenkin on  -  ei siis pidä valittaa. Aurinkoisia syyspäiviä toivotellen!

maanantai 10. syyskuuta 2012

Katoavaa idylliä

Olen tässä viime päivinä seuraillut naapurin laidunmaan suuntaan. Tyhjäksi se on käynyt. En tiedä onko ne siirretty sisäruokintaan vai onko niitä enää olemassakaan? Onneksi viime viikolla ikuistin nuo laidunmaan asukit. Nyt se olisi jo myöhäistä.



Naapuri on kuulemamme mukaan laittamassa karjan pois syksyllä. Meillä ei ole sen tarkempaa tietoa siitä, koska se tapahtuu ja mikä on noiden nasujen kohtalo. Tuntuu aivan kauhealta ajatella että ne vietäisiin lahdattavaksi!




En ollut aiemmin edes huomannut ajatella että tällainenkin aika koittaa. Ensi kesänä ei kuusiaitamme taakse enää ilmesty noita söpöläisiä joille puutarhatöiden lomassa olen käynyt juttelemassa.


Niin tyhjää ....

torstai 6. syyskuuta 2012

Vielä kukoistaa

Kesäbegoniat kukoistavat edelleen, eivätkä häiriinny ollenkaan sateista. Kasvatin nuo siemenistä keväällä. Vähän myöhemmin alkoivat kukkimaan kuin taimitarhojen kasvatit mutta nyt kukintaa riittää ja lehdistökin on aivan kunnossa.


Olen keräillyt kukistani siemeniä ensi kevään kylvöksiin ja saatan yrittää noistakin. En ole aiemmin kesäbegonioista kerännyt.

Kahvinsuodatuspussit ovat varsin käteviä siementen säilytykseen. Aiemmin olen käyttänyt kirjekuoria mutta nyt niiden puutteessa hoksasin kokeilla noita..... niitähän on aina saatavilla.


Pelargoniat kukoistavat tähän aikaan myös. Osa on sisätiloissa. Parhaiten kuitenkin tuntuvat viihtyvän vielä ulkona. Hallanvaaran uhatessa siirtelen niitä leikkimökin suojiin.



maanantai 3. syyskuuta 2012

Kaapin uusi elämä

Sain viimein yhden urakan päätökseen. Talon vanha nurkkakaappi saatettiin kunnostettuna uudelle paikalleen vierashuoneeseen.

Kaappi on seissyt kärryvarastossa kolmekymmentä pitkää vuotta odottamassa mahdollista kunnostusta ja uudelleenkäyttöä.

Talomme peruskorjauksen yhteydessä se jouduttiin siirtämään sinne säilöön.

Nyt vierashuoneeseen sijoitettuna se sai sisuksiinsa lasten valokuvia, kirjoja ja muita muistoja.



Jätin tarkoituksella maalikerrokset ulkopuolelta vähiin että kaapissa säilyisi vanhan huonekalun tuntuma.

Meillä isäntä ei ole ollenkaan niin innostunut synnyintalonsa vanhoista esineistä ja huonekaluista kuin minä ulkopuolisena tänne aikoinaan tulleena.

Vakaa aikomukseni on saada jossain vaiheessa vielä loputkin varastoissa olevat huonekalut kunnostettuina takaisin taloon.