keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Juhlapäivä

Päivän sininen hetki. - On niin juhlallinen ja nostalginen olo.


Suomi 100 vuotta  - Hyvää Itsenäisyyspäivää!

maanantai 4. joulukuuta 2017

Joulu lähestyy

Marraskuu meni taas hujauksessa. Adventiksi sijoittelin jouluvalot ikkunoille ja niillä sijoillaan ne saavat luoda tunnelmaa yötä päivää aina loppiaiseen asti.


Olen taas aloitellut lenkkeilyt pitkän tauon jälkeen. Puutarhan ja kasvihuoneen valmistelu talvehtimiseen vei niin ajan että ei tuntunut vaan ehtivän kaikkeen. Lenkkitien varrella puhuttelee aina nuo vanhat  rakennukset historioineen. Tuokin  nykyisin tyhjillääm oleva rakennus pitää sisällään pitkän historian.


Olen aloitellut havutyöt ja neljä palloa on jo päässyt muotoonsa. Täytyy etsiä jotain lisää käsien suojaksi kun pisteli homma niin kovasti sormille. Kumihansikkaita, sormista katkaistuna, olen käyttänyt. Ne suojaavat käsien herkimmän eli kämmenosan mutta ehkä muutakin täytyy kokeilla.

* * * *

Tänään pärähti korttitehtailu käyntiin. Ideat on aina niin totaalisen hakusessa. Ensin tuntui että nyt en keksi mitään. Käväisi jo mielessä kauppojen korttitarjonta.






No jotain sentään sain aikaiseksi. Muutama täytyy vielä tehdä.




Huomenna viedään kynttilät haudoille ja hiljennytään Itsenäisyyspäivän odotukseen ja viettoon.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

torstai 9. marraskuuta 2017

Levolle laskettu

Keskiviikkona meillä oli oikein aurinkoinen ja leppoinen sää. Kävimme mökkimaisemissa ihan päiväseltään ja laskettiin viimein vedet pois varaajasta ja vähäisetkin lämmöt nollille. Eipähän tarvitse pakkasten tullessa pelätä putkien jäätymistä.


Vuorenkilpi rinteessä oli varsin terhakkana ja freesinä. Tuntuu pahalta että kohta lumi ja pakkanen lannistaa tuon kauneuden.


Auringon paistaessa tuntui jopa kesäiseltä kun harvemmin tänä suvena näin kirkkaista päivistä on saatettu nauttia. Emme ole hetkeen mökillä olleet ja päätettiin siksi laskea mökki talvilevolle.


Lähtiessä totesimmekin että puolen vuoden päästä ollaan jo tulossa takaisin ja aloittamassa uutta kautta - toivon mukaan.

torstai 26. lokakuuta 2017

Kyllä aika tavaran..

Vanhojen talojen varastot kätkevät sisälleen paljon historiaa. Meilläkin tuo vuosikymmenet ullakolla viettänyt vanha päästävedettävä sänky on saamassa viimein uuden tehtävän.


Kun se päivänvaloon  isännän kanssa raahattiin niin mietittiin että kukahan siinä on viimeksi nukkunut ja milloin? Ainakin muutostamme 1983 asti se on viettänyt vintillämme ja vielä samassa paikassa koko ajan.



Isäntä korjaili vähän ajan hampaan kulumia sängystä.

Moni olisi varmaan jättänyt tuon maalaamatta mutta minä en kuitenkaan pitänyt noin kuluneesta olemuksesta ja toivomuksena oli valkoisesta harmaaseen taittava väri. Tuossa alakuvassa on jo pari kerrosta sudittuna.


Se vanha sanonta "Kyllä aika tavaran kaupitsee" pitää kyllä edelleen paikkansa.




Nyt sitten maalin ja kunnostuksen jälkeen sänky odottelee siirtoa uuteen kotiin. Pieni Eero-poika, lapsenlapsemme, saa siitä lepopaikan pikkusängyn jälkeen.


torstai 12. lokakuuta 2017

Satoisa syksy

Puutarha antaa satoa edelleen.

Härkäpapu on kehitellyt kasvimaallamme aikamoiset palot. Niitä otettiin nyt ensi kertaa maisteluun. Joka vuosi pyrin ottamaan kokeiluun uuden tuotteen ja härkäpapu oli tämän kesän tuote.


Uudelle tulokkaalle en kuukkeloimatta edes tiennyt käyttö- enkä kypsennystapoja. Liotin perattuja papuja yön yli vedessä. Ei niitä olisi tarvinnut, mutta yritin välttää kaasun kertymisen mahaan. Ohjeen mukaan sitten keittelin papuja suolavedessä 5 minuutin ajan ja pullautelin vielä siemenet ulos pavuista. Vähän työläältä vaikutti kahteen kertaan käsitellä mutta ihan hyviähän ne olivat ja kiva värilisä salaattiin, paistoksiin ja keittoihin.


Valtavat aroniapuskat pihassamme ovat saaneet satonsa kypsymään. Poikkeuksellisesti tänä vuonna otan osan omaan käyttöön ja linnut saavat sitten hoitaa loput. Kiitettävästi ne ovat joka vuosi hommansa hoitaneetkin.

Keittämään en ole marjoja ryhtynyt vaan sitruunahapolla hoitanut mehustuksen. Vähän laitoin mansikkaa mausteeksi kun sitä omasta puutarhasta on kohtuullisesti tullut. Sokeroinnin jätin puoleen suosituksesta eli 150 grammaa litralle.


Mehustuksessa syntyneen kuorimassan kuivasin ritiläverkoilla ja päästelin kuivuneen aineksen jauheeksi. Jauhe sopi ainakin hyvin viipaloitujen mansikoiden kanssa hilloksi. Päivittäisiin smootheihin on tarkoitus myös lisäillä. Tuleehan se varmaan käytetyksi pitkän talven  mittaan.

Pienen erän aroniaa kuivasin kokonaisina marjoina. Nekin päätyvät kyllä jauheseokseen myöhemmin.


Tämä on ensimmäinen syksy kun pieni Samo-omenapuumme tuotti maisteltavia. Keräsin jo lähes kaikki kypsyneet. Ihan raikkaan makuinen ja mehukas syysomenahan se on.



* * * *

Vielä lopuksi kuva joka ei liity mitenkään puutarhaan. Ihanan oranssi, vanha lava-auto kävi näytillä kun viimeksi oltiin mökillä puolukassa.  Nuoren miehen kesäiseksi menopeliksi ihan kiva kärry.

maanantai 25. syyskuuta 2017

Uuni kuumana

Nyt niitä riittää. Tomaatteja on nyt valtavasti. Osa vielä kasvihuoneessa odottelee kypsymistä mutta paljon on jo syöty ja säilötty tavalla jos toisella. Olen viipaleina pakastanut ja kokeilin jopa kokonaisiakin pakastaa. Täytyy sitten kohmeisina niitä paloitella käyttöön sopiviksi.


Tänään kypsensin uunissa tomaatteja pienellä lämmöllä nelisen tuntia ja soseutin ja maustoin kypsän tuotoksen.


Omenat pääsivät uuniin seuraavaksi. Niidenkin suhteen menin siitä missä aita on matalin eli lohkoin omenat pellille siemenkotineen, ainoastaan tikun poistin. Tuntien kypsennyksen jälkeen soseutin nekin ja paseerasin siivilän avulla samettiseksi soseeksi. Valmiin soseen vasta makeutin sopivaksi.



Kyllä oli sunnuntaina mökillä säät kohdillaan. Puolukoita keräsimme pari sangollista mutta puhdistuksen jälkeen taas auton nokka kohti kotia. On se kumma kun ei mökkielämä enää huvita syyskuun puolella vaikka kuinka yrittäisi.


Olen sijoitellut joitakin kesäkukkia kasvihuoneeseen kun ei malta vielä kaikkia kompostiin heittää.


Petuniakin kukkii vielä valtoimenaan kun pääsi vauhtiin niin myöhään.


Lopuksi vielä ihan säälittävän näköinen otos venevanhuksesta joka suvulla on kiertänyt vähän kuin kiertopalkinto. Lohi-ressukka yritetään vielä kerran saada paikkauksella palveluun.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Talokauppoja

Huh heijaa, onpas aikaa vierähtänyt viimeisestä julkaisusta.

Mielenkiinnolla ollaan seurailtu tyttären perheen talon ostoa ja muuttoa omaan kotiin.


Talokauppojen tekovaiheessa oltiin mukana pankissa. Pieni talon ostaja keskittyi enemmän pankin  lelutarjontaan.


Ihan ensimmäinen operaatio uudessa kodissa oli vanhan omenapuun pelastusyritys. Iso oksa oli lohjennut runsaan omenasadon painosta. Ehkä se saatiin vielä pelastettua. Ensi kevät näyttää onnistumisen.


Pieni vilkaisu sisätiloihin jolloin ei vielä kaikkia huonekaluja ollut edes tuotu. Kaunis portaikko johtaa yläkerran makuuhuoneisiin.


Keittiön ikkuna antaa avaran näkymän puutarhaan ja kauemmas taloihin. Välissä kulkee voimalinja joten aidan tausta pysyy vastakin rakentamattomana.


Ruokailuhuoneesta pääsee terassille. Kunhan ensi kesä koittaa siellä on kiva istuskella iltaisin.