sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Taimia pakastimessa ja muuta

Ettei elämä menisi kokonaan multapussien hypistelyksi otin työn alle kauan aikomani pirtin pöydän ja penkkien maalauksen. Olen viivytellyt työhön ryhtymistä siksi kun en ole osannut päättää minkä värisiksi ne haluan.


Pöydän ja penkkien tasoihin päädyin käyttämään harmaasävyisen lattiamaalin lopun. Koska mäntypuisella jalalla lopputulos ei tietenkään ollut hyvä enkä halunnut jalkaosiin tuota tummaa niin valkoisen ajattelin niihin parhaiten käyvän. Monta maalikerrosta ne tarvitsivatkin. Vieläkin yhtä kerrosta tuo allaoleva kaipaa.


*****

Olen selaillut nettiä kasvivalot mielessäni. Niinpä himoitsemani punasininen led-kasvivalaisin lopulta päätyi pakastimeen. Raahasin käytöstä poistetun pakastearkun kesäkamariin ja kyhäsin sinne kasvattamon pienille taimilleni. Siellähän on seinämät valoa heijastavaa materiaalia joten ajattelin tuollaisen pienen led-valaisimen tehot paremmin riittävän pienelle alalle. Aika näyttää... Epäilen kyllä tuota 14 W tehokkuutta kun kalliimpien punasinivalaisimien watti-lukemat ovat ihan toista luokkaa.


On kiva kuitenkin seurailla tuloksia. Eihän tuonne pakastimeen paljon sovi mutta siirtelen sieltä toisen valaisimen alle kunhan vähän kasvavat ja pääsee taas pienimmät sinne.


Kellarissa on syksyllä istuttamani narsissit heränneet kasvuun. Aikamoisia hujakoita ovat mutta ehkä tuosta voimaantuvat


Runebergin torttuja leivoin eilen ensi kertaa elämässäni. Onnistuivat ihan kivasti mutta ne 200 g voita olisi kyllä maistunut jossain muussa leivonnaisessa vieläkin paremmalta.

lauantai 28. tammikuuta 2017

Kevättä kohti

Niinhän siinä kävi että en malttanut ihan ilman siementilausta kevättä kohti kulkea. Ebayn kautta tilasin valkoisia pelargonian siemeniä ja samalla keltaisia kirsikkatomaatteja sekä valkoista lobeliaa.
Lobeliat olisi saanut kyllä lähikaupoistakin mutta kun silmään sopivasti sattui niin samallahan tuli.


Nettiä selaillessa löytyy aina muutakin mukavaa. Eräs antikvariaatti tarjosi houkuttelevan näköistä kirjaa.
No, posti toi kirjan ja sitä selaillessa totesin että ainut minulle kiehtova osuus oli juuri tuo kansi. Ei siellä oikeastaan ollut mitään sellaista jota toteuttamaan haluaisi lähteä.

Olen jo aloittanut ensimmäiset kylvöt. Chili, pelargonia "Garden Geranium White" ja lisää tähtisilmää sekä keijunmekkoa ovat jo päässeet multiin. Kokeilin chileillä, pelargonioilla ja tähtisilmälisäyksillä liotusta. Onhan mukava sitten seurailla edistääkö toimenpide itämistä. Aiemmin, ilman liotusta, kylvetty tähtisilmä on itänyt.


Kasvivaloja tekisi niin kovasti mieli. Olen selaillut sivustoja ja Tori.fi -tarjouksia. Jossakin blogissa näin puna-sinisen ledivalaisimen. Se kyllä kiehtoisi. Taidan kuitenkin päätyä pelkkien Fluora-loisteputkien ostoon koska varastossa on jo yksi joutilas valaisin tarkoitukseen sopivaksi. Täältä paikkakunnalta ei ehkä löydy vaan täytyy klikkailla netistä tarkoitukseen sopivat.

Pelargoniat olen kuljettanut sisätiloihin viileään ja valoisaan ulkoeteiseen. En ole vielä mitään muuta tehnyt kuin siistinyt kuivat oksat ja lehdet pois. Antaa nyt rauhassa virkistyä talvetuksen levosta.


* * * * *

Meillä on vähäiset lumet melkein hävinneet. Tuvan ikkunasta näkymät tammikuun päätteeksi jääköön muistoksi tästä talvesta. Toivottavasti ei enempää tulekaan. En ole hiihtoihmisiä ollenkaan.


Puolentoista tunnin lenkkeilyt kolme kertaa viikossa pitävät mielen virkeänä ja kropan kunnossa. Joka kerta se lähtö kuitenkin vaatii kovasti tahdonlujuutta. Kunhan kesä tulee niin saa siirtyä hoitamaan lenkit mökkimaisemissa. Siellä on vaan niin paljon viihtyisämmät maisemat.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Lupauksia keväästä

Talviset on näkymät vielä ja aurinkokin piilottelee pilvien takana. Onneksi pakkaset ovat pysyneet maltillisina muutamaa päivää lukuunottamatta.

Meillä on ullakkokerroksessa yksi viileän tilan huone jota kutsun kesäkamariksi. Huoneeseen tuo kyllä lämpöä patteri ikkunan alla mutta seinistä puuttuu eristeet. Iirrallinen sähköpatteri varmistaa kovempien pakkasten aikaan lämpötilan pysymään +5 - +12 asteen välillä. Siellä talvetan pelargonini ja muut säilytystä kaipaavat kasvit.

Vaalenpunainen pelargoni Horizon Light Salmon kehitti jo ensimmäisen pikkuriikkisen kukan. Tämä Pelargonium Zonale-ryhmään kuuluva lajike on hyvin varhainen kukinnan aloittaja. Valon puutteessa tuo ihanuus on jäänyt vaille tunnusomaista väriään, lohenpunaisuutta. Valkoinen väri on kyllä mieleeni kovastikin. Ensi kesäksi olisikin tarkoitus hankkia joku valkoinen lajike. Voisihan sen kyllä itsekin kasvattaa siemenestä lähtien. Tuo Salmonikin on oma muutaman vuoden takainen kasvatus. Tarkistin juuri siementilauksestani vuodelta 2011.


Innostuin joulun alla kokeilemaan keräämieni siementen itävyyttä. Laitoin 18.11.2016 mullan pinnalle rasian toiseen päähän orvokin siemeniä ...


... ja toiseen päähän keijunmekkoa. Niitä sumuttelin päivittäin ja ihmeekseni ne lähtivät kumpikin itämään, vaikka olivat kylmähkössä kesäkamarissa ullakolla. Tänään laitoin lisääkin kun tuo kokeiluerä oli niin pieni. Orvokin siemeniä ei enää ollut mutta laitoin keräämiäni tähtisilmän siemeniä toiseen päähän ja toiseen lisää keijunmekkoa. Valona käytän normaalia pöytävalaisinta jossa loisteputki.


Viime vuonna kasvattamani tummanpunaiset tulisalviat ovat talvehtineet hyvin. Hentoa kasvua jo pukkaavat kuin lupauksena keväästä.



Palmuvehka on kehittänyt pienen verson kylkeensä. Olen vuosi sitten hajottanut ylisuuren vehkan sillä seurauksella että suurin osa hajoitetuista yksilöistä kuolla kupsahti. Tämä yksilehtinen ainokaiseni yllätti siis sinnikkyydellään. Yritän nyt hoivailla sitä parhaan taitoni mukaan että saisin siitä kasvatettua jälleen hyvinvoivan sisustuksen piristäjän.


Kovasti tekisi mieli jo kylvää muitakin mutta yritän vielä pidätellä itseäni. Valon puute kasvattaa taimista niin honteloita että parempi vähän vielä odotella.

tiistai 3. tammikuuta 2017

Vuosi vaihtui

Vähän on auringon kaari jo pidentynyt. Kukon askelin vielä mennään mutta ihan kohta vauhti rupeaa kiihtymään. Uuden vuoden Strauss-konsertti oli taas juhlallinen aloitus alkavalle vuodelle.


Tytär porukoineen tuli paukuttelua pakoon maalle. Täällä ei aivan lähellä räiskettä ollutkaan, joten rauhallisissa merkeissä vuoden vaihtumista saatiin viettää.








Joulu tuli ja meni nopeasti. Tavanomainen parin viikon tauko tuli taas postaukseen.

Tein pienimmälle töppöset joululahjaksi. Huopuvaa lankaa meni tasan 50 gramman kerä ja varret toteutin virkkaamalla pylväitä toisesta harmaasta langasta. Saumakohdan nauha ja pohjan materiaali löytyi talteen laittamistani varastoista.


Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

torstai 22. joulukuuta 2016

Käymme joulun viettoon

Me hiljennymme nyt joulun viettoon. Pieni Eero-poika, lapsenlapsemme, ihmettelee elämänsä ensimmäistä joulukuusta.


Huomenna käydään haudoilla sytyttämässä kynttilät. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!





tiistai 13. joulukuuta 2016

Joulun tunnelmaa ja tuoksuja

Tällainen valo on kyllä tunnelmallinen joulun alustan askaroinnissa. Sisälle tuomani katajan oksat ovat alkaneet kasvaa kun pistelin niitä oasis-sieneen ja silloin tällöin vesihörpyillä palkitsen.


Pipareita on leipaistu kahteen otteeseen. Vielä jäi tuota pikeeriä. Saatan sen käyttää kuivakakkujen päälle koristeeksi. En nyt heti keksi mihin muuhun sitä voisi pursottaa.


Joulukukka-asetelmia on syntynyt koreihin ja kippoihin. Osa koristeluista vielä odottaa jatkokäsittelyä. Tämän tonttupedin tein ihan vaan kokeiluksi kun niin hauskahti tonttupoika sammalikolle kellahti. Pari sinistä hyasinttia vanhoissa  peltimukeissa availee nuppujaan.


Kutimiakin olen heilutellut mutta ei koko aikaa. Ihan kemistin keitoksia päätyi pikku purkkeihin. Eri blogeista saa näin joulun alla kivoja uusia vinkkejä kokeiltavaksi.



Pipareita ripustelin ikkunaankin. Sieltä niitä voi napsia suuhunsa kun pöytätarjoilut loppuvat.


Meidän ikkunanäkymässä auringon lyhin kaari laskee tuon kuvassa näkyvän talon taakse. Kohta se lähtee kevättä kohti venymään pidemmälle.

Tänään keittelin lantut ja paistoin lanttulaatikkoa monen, monen vuoden tauon jälkeen. Nyt on niin jouluinen tuoksu koko tuvassa.

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Käsiä syyhyää

Nopeasti on marraskuu mennyt. Nyt ollaan jo ensimmäisessä adventissa.  Olen sijoitellut kaikki kyntteliköt ikkunoille ja sytytin ne eilisiltana. Nyt tuntuu joulunaika alkaneen.

Joulun alla tulee aina valtava innostus tehdä jotain käsillään. Nyt olen viikon verran puuhastellut havutöitä. Mieli tekisi ompeluksienkin pariin mutta en taida siihen puuhaan ehtiä. Pieni tumppukutomus sentään kulkee mukana kun siskolla käyn iltaa istumassa.




Valmiita töitä olen ripotellut vähän sinne sun tänne odottamaan jakeluun pääsyä. Kranssille en ole vielä laittanut mitään somistusta enkä tiedä laitankokaan.


Kuusen muotoa en ole aikaisempina vuosina tehnytkään. Kärkiosa vaati hieman mietiskelyä miten sen saa tukevaksi. Tämä kuusi on jo matkannut tyttären mukana muualle.


Palloja on jo useampia ja ovat ehkä mukavimpia työstää. Osalle olen laittanut tuollaista karkeakutoista rohdinnauhaa. En oikein välitä mistään kirkkaista ja kiiltävistä.





Toin sisätiloihinkin muutaman katajan oksan. Laitoin vesitilaan sienen ja vettä että paremmin kestäisivät varisematta.




* * * * *

Toinen käsiä syyhyävä puuha on joulukorttien teko. Tänään sain valmiiksi parikymmentä korttia. Nyt vielä kuoret pitäisi kirjoittaa.