perjantai 23. kesäkuuta 2017

Keskikesän juhlaa

Pihasyreenit ovat kukkineet jo muutaman päivän. Nämä syreenit olen aikoinaan tuonut lapsuuskodistani. Sinne muistan taimet tuodun yhdellä Kalajoen käynnillä äitini lapsuuskodin seinän vierustalta silloisen automme pienen Renault 4CV:n tavaratilassa. Se tavaratila oli auton etuosassa ja moottori oli takana. Jotkut asiat ne jää ihmeesti lapsen muistikuviin vaikka eivät niin suurimerkityksisiä olisikaan.
.


Suopursu kukkii nyt runsaasti. Alkuviikon mökkikäynnillä kävin siemailemassa tien vieressä niiden metsäisen pihkaista tuoksua. En malttanut kuitenkaan katkaista maljakkoon niitä vaan ikuistin digille. Saavatpahan kukkia rauhassa kasvupaikoillaan.


Kotitalon kuistin nurkassa juhannusruusu aloitti sopivasti kukinnan keskikesän juhlan kunniaksi. Paikka on aika kuiva mutta olen silloin tällöin sitä kastellut ja vähän kanankakkarakeitakin heitellyt juurelle.


Meille tuli keskiviikkona kaksi karvaista kamua juhannusvieraiksi. Täällä niillä on rauhaisa juhannus maalaismaisemissa. Tyttären väki tulee noutamaan hoidokit sunnuntaina.


Viime viikolla illansuussa pari hirvenvasaa eksyi metsästä peltomaisemiimme. Aikansa siinä olinpaikkaansa ihmeteltyään laskeutuivat joen uomalle ja sieltä jatkoivat joen ja tien ylityksen jälkeen muihin maisemiin.





Hyvää ja rauhaisaa keskikesän juhlaa kaikille!

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Nyt nautitaan kesästä

Omenapuut ovat viimein päässeet kukinnan alkuun niin kotona kuin mökilläkin. Mökin kaksi puuta ovat tänä kesänä ensi kertaa oikein runsaassa kukassa. Toisesta puusta ei vielä olla saatu edes maistisia aiempina vuosina.


On vähän myöhässä kylvöt tänäkin vuonna. Muut ovat blogeissaan kuvanneet jo pitkään aikaansaannoksiaan kylvörintamalla. Toivottavasti syksy on lämmin että aika sadolle riittää.


Tänä kesänä kokeilen jälleen kerran kukka- ja parsakaalin kasvatusta. Olen harsottanut kasvupenkit että ei tuholaiset ehtisi nakerrella lehtiä ennen kukintaa. Nyt tilasin Kärkkäiseltä lisää kanankakkaa ja luomulannoitetta ja yritän runsaampaa lannoitusta kuin viime vuonna. Meidän paikkakunnalta oli kanankakka tilapäisesti loppunut jokaisesta liikkeestä josta kyselin.


Tomaatit ovat aloittaneet kukinnan. Niitä on nyt aika runsaasti kun purkeissakin on ylimääräisiä odottamassa jakelua.


Tänä vuonna en saanut petuniaa onnistumaan esikasvatuksessa lähes tulkoon ollenkaan, mutta sääkukkia on aika runsaasti nupulla. Kukkivat sitten kun ehtivät.


Perennapenkissä tuo keltainen, kultatyräkki muistaakseni nimeltään, on nyt innostunut kasvamaan kun siirsin sen viime syksynä uuteen paikkaan.


Tulimme tänään mökille nauttimaan kesästä kun aurinkoinen lämmin päivä näille kulmille saatiin.

Tämä juhannuksen alus on ihaninta aikaa vuodesta.



Kukkia on täälläkin avautunut vaikka vähempään huoltamiseen väkisinkin jäävät kuin kotikukat.



Pihan puoli on iltapäivisin aina niin aurinkoinen. Vähiin jää siellä istuskelut kuitenkin kun järvi ei näy sille puolen mökkiä.

Harvakseltaan on tullut postailtua kun tuntuu että ei ole mitään erikoista kerrottavaa ja kuvattavaa. Luontokin on vaan odotellut kesän alkamista. Ehkä se tästä nyt alkaa.

tiistai 30. toukokuuta 2017

Aitoja kreetalaisia pikkukyliä

Olemme nyt muutaman päivän viettäneet kesäisen lämpöisissä maisemissa.


Tämän kesän kohteeksi valitsimme Kreetan Agia Marinan ja majoittajaksi Eleftherian joka sijaitsee rauhallisissa yläkylän maisemissa kilometrin verran rantatieltä ylös.


Kamera kädessä on tullut kuljeskeltua ja bongailtua kaikkea mielenkiintoista. Yhden tiehaaran tuntumasta havaitsin kaksi latva-artisokkaa, tai siksi ainakin nuo arvelin.


Kylään johtavan tien vierustalla kasvoi kurkun näköisiä pieniä palleroita. Täytyypä tutkia jossain vaiheessa mitä mahtavat olla.


Näitä kaktuksia olen kuvannut Kanarian reissuillakin.


Leppoisa talon vahti viettää siestaa ja vähät välittää ohi kulkijoista.


Tänään teimme pikkujunalla Seven Villages-tripin sisämaahan.


Matkalla saimme ihailla aitoja kreetalaisia pikkukyliä.


Joka kylässä oli oma temppelinsä


Paluumatkalla ohimme myös vähän karumman asumuksen, ihan oikean vankilan joka turvatasoltaan on kuulemma korkeaakin luokkaa.


Tripin jälkeen päädyimme Kato Staloksen kohdilta jälleen rantatielle...


Huomenna loma on puolisessa. Mitähän ohjelmaa loppuosalle kehittelisi? Altaalla eikä rannalla ole vielä ehditty nautiskella ollenkaan, ehkä siis sinne.

perjantai 26. toukokuuta 2017

Kesäpäivien puuhailuja

Tomaatit ovat päässeet viimein lopullisille kasvualustoille sankoihin ja sain ne jo kastelujärjestelmäänkin. Nyt vielä vähän tarkkailua että asukit saavat oikean määrän vettä juodakseen. Sangot on reijitetty pohjasta että ylimääräinen vesi pääsee pois.



Tungosta alkaa olla. Olen viritellyt kukkapöydistä ja pakastimien koreista lisää kerroksia että kaikki kasvatukset pääsevät viimein sisätiloista päivänvaloon.


Chinese Slangen -kasvarikurkku on aloittanut kukinnan ja avomaan kurkkukin vaikka ressukka on tähän asti ollut sisätiloissa odottelemassa lämpöisempiä kelejä.


Pieni Eero-poika kävi maalaismaisemissa kesäpäivistä nauttimassa. Kovasti tuntui viihtyvän omaperäisessä kyydityksessä.

Hiekkalaatikko ei suuruudella ole pilattu. Löytyi sentään vähän hiekkaa lapioitavaksi. Löysin kirpparilta tosi ison lusikan lapiohommiin. Olihan Eerolla mukana kyllä omatkin tarvikkeet hiekkaleikkeihin.





Lähdemme isännän kanssa käymään etelän lämmössä Kreetalla vaikka tuntuu se kesä jo tännekin viimein saapuvan.

maanantai 8. toukokuuta 2017

Yllätyksiä ja murheenkryynejä

Onhan tätä kylmää kevättä jo ollut. Tomaattien taimet ovat aika kehnosti kasvaneet kaikki vaikka olen kasvivalojakin niille tarjonnut. Ovat tosi honteloita edelleen vaikka olen kuljettanut kasvihuoneessa vahvistumassa.

Jotain positiivistakin taimikasvuissa olen saanut havaita. Vuodenvaihteessa kylvämäni kolme chiliä ovat kasvaneet vähäisestä valosta huolimatta kiitettävästi ja ensimmäiset kukat jo avautuivat.  Olen niitä nyt topsipuikolla käynyt vähän auttelemassa pölytykseen kun oikeat ahkeroijat lepäävät vielä talvihorroksessaan.


Chinese Slangen -kasvarikurkku ja avomaan kurkku ovat kasvaneet hyvin sisätiloissa. En ole vielä uskaltanut niitä kasvihuoneeseen edes käymään viedä.


Pikku hiljaa kasvihuone alkaa täyttymään kesän asukeista. Pujottelin jo pari pitkää hallaharsoa katon tukirakenteiden takaa vähän suojaamaan suoralta auringonpaisteelta. Täytyy vielä ostaa lisää niin saan loputkin kolme osiota. Samalla tuo harso auttaa suojaamaan kylmyydeltäkin.

Nyt on maitokärryt olleet kovasti tarpeeseen kun olen kuskannut taimia sisätiloihin yöksi. Onneksi tuli hankittua noita leipomolaatikoita riittävästi niin saa suurempia eriä kerrallaan siirrettyä.


Ensi kertaa taimikasvatushistoriassani tähtisilmät omista siemenistä itivät todella hyvin. Laskin aamulla että niitä on tulossa reilut puolitoistasataa tainta jos hengissä selviävät. Niistä aion laittaa vanhempieni haudallekin kesäkukat sitten myöhemmin orvokkien jälkeen.

Keijunmekko on myös kasvanut hyvin ne vähät taimet jotka itivät omista siemenistä. Olen nipistelut latvuksia että saisin haaroittumaan riittävästi.


Viime syksynä laitoin kokeeksi sipulikukkia ruukkuihin kellariin. Helmihyasintti saattaa jopa päästä kukkaan kunhan ehtii.



Kasvihuoneessa on talvehtinut maksaruoho ihan itsekseen. En edes muistanut siellä sellaista olleenkaan.


Petuniat ja koristetupakat, ne tämän kevään murheenkryynit, on vielä koulimatta. Ne ovat niin pieniä vielä että annan vähän kerätä valoa ja voimaa ennen ruukutukseen siirtymistä.

Samettiruusuja on myös tulossa suojaamaan parsa- ja kukkakaaleja. Kaalet ovat vielä ihan pieniä, juuri ruukutettuja. En ole oikein koskaan onnistunut niiden kasvatuksessa mutta jos vielä kerran yrittäisi.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Ei ihan vielä

Siitäkin huolimatta että sää ei houkutellut millään tavoin ulkoiluun kävimme mökkimaisemissa laittamassa aluilleen mökkikautta. Veden kanssa oli taas ongelmia kuten joka kevät. Pakkanen tekee tehtävänsä ja taas putkimiestä tarvitaan ennen kuin lämmin vesi saadaan päälle.


Takka onneksi on riittävän iso ja lämpöä varaava ja sähköpatterit seinässä takaavat että huomenissa putkimiehellä on lämpöiset olot huoltotoimiin.


Sinä aikana kun isäntä painiskeli vesiasioissa minä haravoin jo pihatienoon siltä osin kun oli sulanut.


Vielä ei ole kiirettä kuitenkaan saunomisella kun järvi on rantaa myöten jäässä.


Kovin oli tummuneita läiskiä kuitenkin jääkannessa eikä onneksi pilkkijöitä enää näkynyt uhmaamassa jään kestävyyttä. Jos vapuksi luvattu lämmin aalto tulee meidänkin maisemiin niin voisihan se kastautuminen silloin rantavesiin jo onnistuakin. Viime vuonna jäät lähtivät jo ennen vappua, tuskin tänä vuonna kuitenkaan. Äitienpäivän viikonloppu on yleensä ollut se kun jäät lopullisesti sulavat ja vapauttavat järven kesälle.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Mämmistä moneksi

Pääsiäinen on ohi ja kesän tuloa tässä odotellaan jo kovasti.

Talvella selailin eräältä isännän sukulaiselta perittyä ikivanhaa Maija Keittää-kirjaa ja silmiini osui ohje mämmin tekoon. Nyt pääsiäisenä sitten tuumasta toimeen ja ainekset kehiin. Ohje oli kuudelle litralle mutta puoliskankin ajattelin riittävän kokeiluun hyvin.

Mämmi onnistui ihan kiitettävästi eikä aineksetkaan olleet mitään ihmeellisiä: Tuoppi-kaljamaltaita, ruisjauhoja, siirappia ja pomeranssikuorimaustetta. Noista aineksista se syntyi ihan itsekseen lämpöisessä imeltäen ja lopuksi uunissa paistaen 1-2 tuntia.

 

No sitten kun sitä mämmiä oli meillä runsaanlaisesti niin Ykköset-lehden leivontaohje mutakakulle olikin sopivasti mämmiaiheinen.


Yksi levy Fazerin sinistä, 100 g voita ja pari munaa sekä sitä mämmiä. Maku oli täyteläinen ja hyvä ja riittoisaakin se oli. Tänä aamuna syötiin viimeinen siivu. Jos vielä tuota teen niin ehkä lisäisin pari munaa ja vähän vehnäjauhoja. Voisi tulla vähän kuohkeampi maun silti muuttumatta.


Nyt pääsiäisen vähäiset koristeet saa kerätä pois ja kohtahan se vappukin kolkuttelee ovella.