Vanha kaakeliuuni

Kevät tekee tuloaan. Eilen sauvakävelin taas tavanomaisen 12 km lenkin. Nykyään se sujuu jo päivänvalossa loppumatkastakin. Ihana kevät!  

Kameran laturia odotellessa ostin vielä yhden paristosarjan että pääsin taas kuvaamaan. Kohteeksi otin talon toisen päätykamarin uunin.

Tuo vanha kaakeliuuni on aivan alkuperäisessä kuosissaan, vikoineen, kaikkineen. Talon peruskorjauksen yhteydessä uusittiin torni, joten kutakuinkin lämmityskelpoinenkin se on. Ajan hammas on vaan päässyt puraisemaan suuluukun ympärillä olevaa kaakelia ja luukkukin kaipaisi vaihtoa jos uunia lämmittäisi. Sitä ei ole kuitenkaan lämmitetty kertaakaan meidän asumisen aikana, siis runsaaseen 20 vuoteen.

Emme kuitenkaan malttaneet sitä silloin peruskorjausvaiheessa purkaakkaan, kun oli kiinteästi talon historiaan kuuluva ja muodoltaan ja väriltäänkin aika sopiva meidän sisustusajatteluumme.

Huoneessa on vielä alkuperäiset tapetit, siis meidän asumisaikamme. Valitsin ne nimenomaan uunin väritykseen sopiviksi.

Katto on vanha lankkukatto. Maali poistettiin silloisen rakennusvalvojan ohjeen mukaisesti hiekkapuhaltamalla. Nythän sitä pidetään aivan vääränä tapana vanha pinnan käsittelyyn. Väriltään se on aivan kohtuuhyvä. Luonnossa se ei ole aivan noin tumma kuin kuvassa.

Tällaista postausta tällä kertaa. Ensi viikolla onkin sitten pääsiäinen ja aihe varmaan sitä koskeva.

Hyvää loppuviikkoa kaikille!