Pientä puuhailua

Tein tänään taas pitkän päivälenkin ja tällä kertaa varasin kameran taskuun. Puolimatkassa lepää idyllinen voimalaitosrakennus sillankupeessa. Olen jo monesti aiemminkin aikonut kuvata sitä mutta nyt vasta muistin ottaa tallennusvälineen mukaani.

Kotiin tulin vähän tavanomaisuudesta poiketen oikotietä. Ilta oli jo niin hämärtynyt että kuvaaminen oli vähän haastavaa. Tarkoitukseni oli kuitenkin kuvata kotiamme eri tulosuunnasta. Kauempaa se ei onnistunut ollenkaan vaan piti tyytyä pihatienoon kuviin.

Sain menneen viikon aikana itselleni melkein ähkyn kynttelikköjen valoista. Olenkin sammutellut niitä päiviksi ja öiksi, ja ainoastaan iltaisin pitänyt niissä valoja.

Tuo kuvan kynttelikkö on kutakuinkin kolmekymmentäviisi vuotta kotimme jouluja valaissut ja ensimmäinen jouluvalomme kaikenkaikkiaan.

Tytär keräili viikonlopun käynnillään takapihaltamme lehtikuusen käpyjä askarteluihini. Saatan käyttää niitä hyasinttiasetelmiin tai  sitten kokeilen pientä sydänkranssia ....

Löysin kaupan jämälaarista pienen jäännöspalan hauskan näköistä tapettia. Sain eteisen hyllykköön sillä pientä piristystä. Loput hukkapalat aion käyttää joulukorttiaskartelussa.

Olen elänyt viikkovillissä. Viime sunnuntaina odottelin Hoosiannaa television jumalanpalveluksesta.

Isäntä palautti päänsisäisen kalenterini päivän tasalle. Näinkin voi käydä kun ei kotioloissa kalenteri ole se tärkein rutiini aamun avauksessa.

Hyvää 1. adventtia kaikille!

* * * *

Olen saanut tunnustuksenkin Sinipellavaiselta, mutta ehkä jätän toimenpiteet siitä toiseen kertaan. Lämmin kiitos kuitenkin!