lauantai 29. tammikuuta 2011

Historian havinaa

Meillä on piirongin kätköissä säilynyt pino pieniä kuvakortteja.



Olemme isännän kanssa joskus ihmetelleet että mitähän nuo ovat. Suurin osa niistä on täysin nimettömiä.

No selvisihän se -  ne ovat entisajan VISIITTIKORTTEJA. Törmäsin aiheeseen äskettäin muutamassa blogissa ja siitä muistin nuo meidän kuvakortit.

Talollamme on historiaa 1800-luvun puolivälistä asti ainakin. Tuskin kortit aivan sieltä asti ovat mutta 1900-luvun alkupuolelta tiettävästi. Muutamista löytyy vuosilukumerkintöjä.

Nostin kuvat piirongin piilosta vaihteeksi salin pöydälle. Voi mitä tarinoita noihin liittyisikään jos osaisivat kertoa!

* * * *



Toissapäivänä tuli kuluneeksi 60 vuotta Suomen marsalkka C G Mannerheimin kuolemasta. Tuon henkilön kuva löytyy myös meidän talomme seinältä, isännän työhuoneesta.

Isännän aseiden piiput sojottavat kohti taulua, mutta ei tarkoituksella. Sattuvat vain olemaan viereisellä seinällä.



Taulu on saanut persuuksiinsa numeron 1273.  Edustaakohan tuo luku taulujen määrää, - kenties?

* * * *

Olen saanut tunnustuksia kasapäin. Markka, Pinky ja Marika ovat muistaneet. Lämmin kiitos teille!

* * * * *

Minulla kylvämäni pelargoniat ovat jo itäneet. Postaan niistä sitten erikseen.

Hyvää viikonloppua!

15 kommenttia:

  1. Voi mikä mahtava pino kuvia! Noista saisi tehtyä (pilaamatta) vaikka mitä siten, että olisivat aina esillä! Verhoja, tilanjakajia, joulukuusen koristeita, muita koristeita....Voi olen melkein kateellinen:)

    VastaaPoista
  2. Siis upea kasa kuvia, vanhat kuvat on niin ihania <3
    Meiltäkin löytyy Marskin kuva, sain sen joululahjaksi :)

    VastaaPoista
  3. Kertakaikkiaan ihania vanhoja kortteja. Ketäköhän kuvien henkilöt ovat tai ovat olleet.
    Hieno kuva Mannerheimista! Meidän mökin kamarin seinällä on valokuva Sakari Topeliuksesta :).

    VastaaPoista
  4. Markka; Kyllä nuo kuvat ovat niin ikivanhoja, että kukaan ei enää voi olla elossa. Kun tietäisikin ketä nuo kaikki ovat :)

    VastaaPoista
  5. Todellakin upea määrä vanhoja kuvia. Ovat oikea aarre. Jos nuiden komeiden miehien joukossa on myös kuvia naisista, niin noillahan voi jo pelata parinetsintäpeliä ;)

    VastaaPoista
  6. Mahtava kasa tuntemattomien herrasväkien historianhavinaa!
    Lasin alle kollaasityyppisesti esille, jos ei sitten päivä niitä kellastuttaisi.
    Minä varmaan keksisin näiden entisaikojen käyntikortin henkilöille nimet ja tittelit ...
    taatusti lähtisi mielikuvitus lentoon.
    Namu unia!

    VastaaPoista
  7. Minäkin vasta luin noista visiittikorteista.En kuolemaksenikaan muista mistä,vai katoinko telkkarista..
    Hienoja kyllä ovat!

    VastaaPoista
  8. Hienoja vanhoja valokuvia, upea aarre teillä kotona.
    Skannaile niitä ja laita blogiisi esille, joku saattaisi tuntea vielä näitä henkilöitä.
    On myös olemassa jokin valtakunnallinen valokuva-arkisto. Nyt en muista sen nimeä. Omia kuviaan sinne tuskin raskii lähettää, mutta heille saattaisi kelvata skannatutkin.

    VastaaPoista
  9. Hih, nuo pyssyn piiput mua nauratti, kun on kuvakulma kyllä sellainen että vois luulla vaikka ja mitä. :D

    VastaaPoista
  10. Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


    "Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

    "Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.


    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    kemts.freehostia.com/1900-alku.htm

    VastaaPoista
  11. Tosiaan historian havinaa valokuvissa. Mielenkiintoinen blogi sinulla! Tervetuloa blogini lukijaksi, lisäsin sinut suosikkeihini että pääsen toistekin vierailemaan:)

    VastaaPoista
  12. oi että, kyllä onkin mielenkiintoista! Vanhanajan valokuvista välittyy se harvinaisuus ja tärkeys, joka kuvanottotilanteeseen silloin kuului. Minäkin olen löytänyt joitain tuontapaisia talostani, ihan muutaman vain. Joukossa on sellainenkin, jossa rouva poseeraa puudelinsa kanssa, joka on nostettu pylvään päälle viereen jalustalle! :-D Hienoja ovat.

    VastaaPoista
  13. Vilahtelet välillä blogini tilastoissa osoitteen muodossa ..Uskaltauduin kurkkaamaan minäkin ;)
    Täytyy tulla uudestaan paremmalla aikaa, nyt täytyy mennä nukkumaan :)

    VastaaPoista
  14. Täällä Oulussa paikallislehdessä (ilmaisjakelu) oli jokin aika sitten juttua noista visiittikorteista. Tosi hieno löytö, varmasti monta tarinaa kätkeytyy noihin kortteihisi.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.