lauantai 6. marraskuuta 2010

Muisteloita

Marja-mamma heitti minulle haasteen:

Vastaan muutamiin lapsuuttani koskeviin kysymyksiin

Mitä vastasit pienenä kysymykseen: Mikä sinusta tulee isona?
 - Olisin halunnut omistaa oman kaupan, mutta en edes muista lausuinko sitä ääneen vai oliko se vain jonkinlainen kaukainen haave.


Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareita?

 - Kieku ja Kaiku olivat oikeastaan ainoat sarjakuvat joita luimme sisareni kanssa hyvinkin tarkkaan ja yhä uudelleen ja uudelleen. Tätini mies kuoli. Täti muutti meille ja toi Suomen Kuvalehtiä tullessaan. Niissä oli noita sarjakuvia.

Lempileikkejäsi

 - Nukke- ja kotileikit sekä kauppaleikit. Kauppaleikeissä täytimme vanhoja purkkeja sahajauhoilla, hiekalla ym. sopivilla täytteillä. Kattohuovan palaset toimivat rahoina. Mitä suurempi pala sitä arvokkaampi raha.

Parhaat synttärisi ja miksi

 - Meillä ei vietetty muistaakseni syntymäpäiviä mitenkään.

Mistä urheilusta pidit/harrastit

 - Talvella kävimme laskettelemassa lähiseudun kallioilla ja kesällä uimassa 6-7 kilometrin päässä olevassa järvessä. Sinne mentiin pyörillä ja otettiin evääksi leipiä ja limpparia. Keväällä rintattiin lumen sulattua tiellä ja pihassa.

Ensimmäinen musiiki-idolisi?
 - Ei ole oikeastaan ollut ketään. Mielimusiikkia on tanssimusiikki, erityisesti tangot.


Paras joululahjasi / muu lahja, jonka olet saanut

- Äidin tekemän vauvanuken saaminen on jäänyt erityisesti mieleen.

Mitä olisit elämässäsi halunnut tehdä, jota et vielä ole tehnyt

- Olisin halunnut osata soittaa jotakin soitinta yhtyeessä tms. kokoonpanossa. Veljeni osti meille, siskolleni ja minulle yhteisen kitaran joululahjaksi sekä Kitarakoulu -oppaan. Ohjauksen puutteessa opettelu kuitenkin jäi toteutumatta. 


En jaa tätä eteenpäin, koska tämä on kiertänyt jo aika kauan.

Hyvää viikonloppua kaikille teille blogissani käyville!

9 kommenttia:

  1. Kivalta kuulostavat vastaukset.Kunn kerroit,niiin minakin muistin,miten isani osti aina tuon Suomen Kuvalehden,ja siinahan se Kieku ja Kaiku olivat.Se on kumma,miten sita muistaa vasta sitten,kun joku on muistanut ensin.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania muistoja. Mitä tarkoittaa "rintattiin"?
    Minäkin ostatin isällä kitaran ja kitarakouluoppaan, siihenpä se sitten jäikin. Ihan niin kuin Sateenkaari tuossa edellä kommentoi "miten sitä muistaa vasta sitten, kun joku on muistanut ensin".

    VastaaPoista
  3. Niinhän se olikin, että Kieku ja Kaiku olivat Suomen Kuvalehdessä. Omaa muisteloani tehdessä empailin, että kumpi se oli noista kahdesta lehdestä joita silloin luettiin. Äidille tuli Kotiliesi ja Isälle tuo Suomen Kuvalehti ja tarkkaan ne tulivat luetuksi. :)

    VastaaPoista
  4. Mukavia muistoja, näitä lukiessa palaa itsellekin niin paljon mieleen...

    VastaaPoista
  5. Markka; rinttaus tarkoitti että hypättiin ruutua. Hiekkaan tehtiin ruudukko josta piti selvitä määrätyin hyppäyksin (yleensä yhdellä jalalla) läpi astumatta ruudukkoviivalle. Päässä oli kahden jalan ruudukko jossa sai olla kahdella jalalla.

    Litteä kivi oli mukana siten että se heitettiin aina seuraavaan ruutuun sitä mukaa kun oli läpäissyt ruudukon. Voittaja oli se joka sai kaikki läpi ensiksi. Siihen ruutuun jossa kivi oli ei saanut astua, mutta se piti poimia pois siten että ei saanut koskea maahan eikä astua kahdelle jalalle.

    Niin ja kiven heitossa oli vielä se sääntö että se piti mennä ruuutuun siten että se ei mene eikä koske viivaan. Muuten tuli "tipla", eli vuoro siirtyi seuraavalle.

    VastaaPoista
  6. Kauppaa oli hauska leikkiä. Alkuun kaikki olisivat olleet myyjiä kunnes joku oivalsi olla hankala asiakas, "hieno rouva". Siinä sitten olikin myyjäparka helisemässä.
    Samoilla kuvaimillasi säännöillä hypättiin ruutua, mutta sana rinttaus on minulle uusi. Ehkä sitä ei meillä Savonmualla käytetty.

    VastaaPoista
  7. Kiitos, kun liityit lukijoihini. Toivottavasti juttuni jaksavat kiinnostaa... Sinun blogisi on niin kiva.

    VastaaPoista
  8. Tämä on ollut todella kiva haaste, sinunkin vastauksia on mukava lukea. Varsinkin tuo kattohuopapalojen käyttö rahoina oli suuri oivallus. Lapset ovat niin kekseliäitä; moinen ei tulisi aikuiselle edes mieleen! Leikkiin ei tarvita muuta kuin ystävä, jokus ei sitäkään.

    VastaaPoista
  9. Hih, nämä haasteet on niin kivoja. Kiva lukea lapsuudesta ja haaveista :)
    Minulla on vielä haaste toteutettavana.
    Hyvää alkanutta viikkoa sinulle :)

    VastaaPoista