torstai 25. elokuuta 2016

Yltäkylläisyyttä

Voi mikä runsauden sarvi elokuu onkaan. Syömistä olisi vaikka miten paljon mutta mihin mahaan?



Olen vasta nyt tehnyt isännän mieliruokaa maitoperunoita. Pyrin siihen että uudet perunat syödään vasta sitten kun oma maa ne tuottaa, siksi näin myöhässä.

Maitoperunoiden tarveaineethan on ennen vanhaan saatu omasta pihapiiristä jos on ollut kanoja ja lehmiä. Suola on oikeastaan ollut ainut kaupasta haettava tähän ruokaan.


Mustikat on poimittu omalta mökkitontilta. Voi mitä herkkua niistä saakaan! Olen pari kertaa tehnyt mustikkakukkoa eli rättänää Marttojen ohjeella. Jäätelön kanssa ylihyvää mutta maidonkin kanssa hyvää.


Tänään kävimme mökkitienoon maisemissa toistamiseen sienimetsässä. Karvarouskuja sain kopan pohjalle jonkin verran. Karvarousku on kaunis ja napakka sieni.


Eiliset on jo liotuksen jälkeen keitetty ja odottaa suolausta.


Samalta sienireissulla sattumoisin törmäsin lampaankääpäpaikkaan jota en ole ennen löytänyt. Ne paistettiin pekonin höysteellä iltapalaksi.


Seuraavat keräyskohteet odottavat jo punaisina mättäinä. Puolukoilla ei vielä kiirettä kun osa odottelee kypsymistä.

9 kommenttia:

  1. Oo mitä oman maan herkkuja ja luonnon antimia :) Kiinnostus heräsi tuohon maitoperunaan, onko se vähän kuin kesäkeittoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla. Etelä-Pohjanmaalla maitoperunat on ollut jonkin sortin perinneruoka jota syötiin heti kun kasvimaa tuotti ainekset. Tässä ruoassa ei kuitenkaan ole kukkakaalia. Kananmunat eivät ilmeisesti kuulu kesäkeittoon. Niitä tässä ruoassa taas on.
      Ainekset (perunat,porkkanat ja herneenpalot) keitetään ensin vähässä suolatussa vedessä ja vesi kaadetaan pois ja lisätään maitoa ja voita ja kuumennetaan uudelleen ja lisätään suola ja sipulia pilkottuna varsineen.

      Poista
    2. Vielä jäi pois tuosta keitetyt munat joita lisätään lohkottuina keittoon.

      Poista
  2. Ihanaa aikaa tämä syksy. Hyvää satoa saatte jo omasta puutarhastanne. Lisäksi sieniä metsästä. Meillä ei vielä karvalaukut ole nousseet. - Blogissani on puutarhakirjojen arvonta, käyhän kurkkaamassa.

    VastaaPoista
  3. Karvarouskuja kerasi Äitinikin aina...sulasieniksi..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suolasieniksi minäkin haaparouskujen ja kangasrouskujen lisäksi. Vähän harvinaisempi täällä kuin kangasrousku.

      Poista
  4. Ihania kuvia, nyt onkin taas riennettävä sienimetsään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kantarellit on ne mitä eniten tahtoisin löytää, mutta niitä on näillä main niin vähän. Toki muitakin sieniä haluan ja rouskuja eritoten että saan suolasieniä sienisalaatin aineksiksi.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.