keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Tyhjää...

Juhannusviikolla tuli eteen viimein se pelätty päivä jolloin meidän Bella-hauveli jouduttiin saattamaan koirien taivaaseen. Bellukka kuului perheeseemme kymmenen vuoden ajan ja ikää sillä olisi syyskuussa tullut täyteen jo kaksitoista vuotta. Iso ikävä jäi jäljelle!

Tästä juhannuksesta muodostui muutoinkin ikimuistoinen.


Lentäjien Juhannus jää  historiaan ja tapahtuma järjestettiin siis viimeisen kerran. Nämä valvojaiset ovat kuuluneet seudun juhannuksen viettoon 67 vuoden ajan, siis vuodesta 1945 lähtien.



Isäntä oli tapansa mukaan töissä siellä ja muut perheen jäsenet ihailemassa lentäjien taiturointia taivaalla. Minä jäin hoitelemaan tyttären Fiia-koirulia kotiin.



Juhannuspäivänä mentiin mökille saunomaan ja käytiin laskemassa vene vesille.


Fiia odottelemassa laiturilla veneen tuojia. Tulijoiden suunta on vielä vähän hakusessa.

No nyt jo havainto saapujista tehty.

Juhannusruusu oli ajoittanut kukintansa täsmälleen oikeaan aikaan ja tänä vuonna loisti kukinnoillaan todella runsaslukuisesti.

9 kommenttia:

  1. Se on aina vaikea hetki, kun rakkaasta lemmikistä joutuu luopumaan, mutta onneksi eläin voidaan päästää pois kun aika koittaa, ei tarvi ihan viimeiseen henkäykseen asti pitää, jos on vaivoja, pääsee kivuistaan,. mutta suuren tyhjiön jättää.
    Niinkuin jättää tuo Kauhavan juhannusperinnekkin, niin monien juhlan aihe, tungoksesta hulimatta. Omakin tyttäreni perheineen siellä monet aatot viettänyt.

    VastaaPoista
  2. Voi voi luhdutuksia teille. Toi luopuminen on niin vaikeeta.

    VastaaPoista
  3. On kyllä tosi ikävää kun joutuu luopumaan lemmikistä, oli se sitten mikä tahansa. Ihana tuo juhannusruusu. Meillä on vasta nupuilla. Viimekesänä oli just juhanuksena kukilla, siitä on hyvä katsoa kuinka nyt on kesä jäljessä:) Nytkin on alle kymmenen astetta lämmintä ja vettä sataa toistapäivää aikas runsaanpuoleisesti:(. Hyvää pikkulauantaita.

    VastaaPoista
  4. Kauhavan Juhannusjuhlilla olen minäkin lapsena käynyt. Tuttuja ovat myös lentokoneet, jotka pyörivät meilläkin. Niitä sitten katsottiin ja todettiin, että siellä ne Kauhavan pojat harjoittelevat. Sääli, että varuskunta pian sulkee ovensa.

    Bellaa on varmasi iso ikävä koko perheellä.

    Ensi viikolla sitten mekin saadaan ihailla juhannusruusja!

    VastaaPoista
  5. Pahoitteluni lemmikin poismenon johdosta...perheenjäseniä ne on eläimetkin..

    VastaaPoista
  6. Pitkään kuluu kynnen rapse koiran lähdettyä, monta kertaa säpsähtää: No, minnekäs se nyt jäi? Paljon pieniä hetkiä jotka eivät ole vielä hellittäneet elämästä. Niitä minäkin jo usein ajattelen.

    VastaaPoista
  7. Teuvon Kuvat Noormarkusta kävi täällä ja toivottaa hyvää kesän jatkoa.
    www.ttvehkalahti.blogspot.com

    VastaaPoista
  8. Voi, että. On tuskaa luopua rakkaasta lemmikistä. Meidän Aku-rottweiler jouduttiin nukuttamaan vain reilun seitsemän vuoden iässä marraskuussa. Siltä pettivät takajalat alta.

    VastaaPoista