sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ruostetta ja risuja

Viime viikonvaihteen tienoo hujahti askartelujen parissa. Ainoat kansalaisopiston kurssit joille tänä syksynä osallistuin sattuivat samoihin aikoihin. Lauantaina ahersin pajujen parissa ja sain aikaiseksi amppelin. Kuva on jäänyt ottamatta kun viimeistely jäi kotiin ja on vieläkin vähän kesken.

Toisella kurssilla alkuviikosta sulateltiin parafiinejä ja steariinia. Kippoja kurssille etsiessäni muistin varastossa lojuneet vanhat rustiikkiset peltimukit. "Aika tavaran kaupitsee" sanoi anoppini aikoinaan. Olen joskus jo miettinytkin että mitähän käyttöä noille keksisi.

Otin vain pari mukaan kun en ollut oikein varma että sopisiko nuo siihen tarkoitukseen jos muilla on kovin hempeitä astioita mukanaan. Yllättävän moni ihasteli ja oli käynyt kirppareilta etsimässä toiseen iltaan samanlaisia.


Eino-myrsky katkaisi meiltä puutarhan puolelta ison ikivanhan koivun. Isäntä kaatoi loputkin. Puu oli aivan ontto ja pehmeä sisältä.

Otin risuja talteen ja väkersin niistä yhtenä päivänä risusydämiä ja yhden kranssin. Somistukset ovat vielä vaiheessa. Kranssin sijoitin ensihätiin ulko-oveen.


* * * *

Tänään kävimme laittamassa mökin talvilevolle. Sähköt laitettiin nollille ja lämminvesivaraaja tyhjennettiin.

Mennessä rannalla oli jonkin matkaa ohutta jääriitettä mutta iltaa kohden tuulenvire sulatti sen pois.


Joutsenpari vielä viivytteli lähtöään.


Kovin on aurinko nyt alhaalla.






23 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Täytyy vielä keksiä jotain rusettia tai muuta somistetta tuohon keskelle.

      Poista
  2. Kauniit askartelut! Voi noita joutsenia, lähtisivät jo, ettei mene liian myöhäiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääliksi käy kun eivät jo ymärrä lähteä. Rannassamme oli jääriitteessä sellainen jälki kuin lintu olisi ollut kiinni ja päässyt sitten irti.

      Poista
  3. Kiva tuo risusydän. Pitäisi itsekkin joskus kokeilla risutöiden tekoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli paljon joutuisampi tehdä kuin kranssi.

      Poista
  4. Tulipa kivat kynttilät, hyvä idea! Kyllä ne joutsenet taitaa tietää, milloin aika on lähteä... Mukavaa viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmaan tietävätkin ja hyvä niin....

      Poista
  5. Onpa kaunis tuo risusydän! Luonto tarjoaa oivallisia askartelumateriaaleja, kun vain hoksaa käyttää niitä.
    Onnellista viikkoa Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinne. Kyllä luonnosta löytyisi kunhan kaikkeen vain aika riittäisi.

      Poista
  6. Nuo ovat IHANIA kynttilöitä ja tuo risusydän...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kynttilät ovat vielä parempia luonnossa kuin kuvissa. Yllättävän hyvin tuohon tarkoitukseen sopivatkin. En ole vielä malttanut polttaa.

      Poista
  7. Tuo vanha sanonta on täyttä totta XD.
    Kauniit mukikynttilät.
    Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo sanonta. Olen sen monesti todennut... Kiitos sitä samaa sinnekkin!

      Poista
  8. Ihania juttuja, nuo kynttilät tosi ihanat. Kauniita luontokuvia olet ottanut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumi tuo taas ihanan valoisia kuvia. Tykkään itsekin noista mukeista. Täytyy tehdä muutama lisää kun ehtii.

      Poista
  9. Niin kauniit mukikynttilät, ihania vanhoja ruosteisia!
    Ja niin tosi upea risusydän, olet sä vaan sellanen mestari!
    Hyvää marraskuun loppua sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruosteiset esineet kiehtoo mua aina. Tuli sopivasti käyttöä noillekin. Kiitos samoin sulle!

      Poista
  10. Upea risusydän ja ihanat kynttilät! Kauniita kuvia! Ihanaa kun lumi antaa valoisuutta maastoon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt se lumi on jo melkein sulanut mutta tuleehan sitä taas kohta :)

      Poista
  11. Tuli mieleen, että vanhoja emalimukeja voisi hyödyntää samalla tavoin. Mutta miten laitoit kynttilänsydämen? Solmittiinko langan päähän paino? Vai tökättiinkö melkein jähmettyneeseen kynttilään kolo talilla kyllästettyä sydänlankaa varten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurssin vetäjällä oli mukana sydänlankoja joissa oli se nastajuttu alapäässä ja langat olivat jo steariinissa kastettuja niin olivat sopivan tönkköjä. Ei niitä mitenkään kiinnitetty vaan varovasti kaadettiin sulanut seos kippoon ja vähän tikulla tuettiin sydän kipon keskelle.

      Olen joskus kotona tehnyt juuri niin että olen laittanut painoksi naulan tai mutterin ja tukenut sen sydänlangan keskelle jollain puikkovirityksellä. Kyllä se niinkin onnistuu.

      Poista
  12. Täytyypä joskus kysäistä paikallisesta askarteluliikkeestä, josko siellä olisi "kynttilänastoja". Siellä on ollut yleensä kaikkea, mitä kuvitella saattaa, ja enemmänkin.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.